Savon Sanomien muutama päivä sitten julkaiseman artikkelin mukaan kuntien talous on poikkeuksellisen hyvässä tilassa. Jos artikkelia ei lukisi loppuun, olisi syytä iloon ja juhlaan. Kuntatalous on kuitenkin kunnossa ainoastaan sen takia, että valtio on antanut kunnille kertaluontoisia koronatukia. Tuet eivät ratkaise kuntatalouden rakenteellisia ongelmia.
Kuntatalouden tasapainottaminen edellyttää, että kuntien omia vero- ja maksutuloja on pystyttävä lisäämään. Lisäksi on tärkeää, että kuntapalveluiden tuottavuutta kehitetään ja kuntien tehtäviä ja velvoitteita koskevat valtion toimet täsmennetään. Kaikkia näitä asioita ei voida kuitenkaan tehdä yksin kuntapäättäjien toimesta. Mihin kuntapäättäjät voivat sitten vaikuttaa talouden tasapainottamiseksi ja kuntatalouden parantamiseksi?
Tärkein kuntapäättäjän tehtävä taloudentasapainottamisessa on tehdä päätöksiä, jotka luovat hyvän yritysilmaston. Yritysilmaston parantaminen edellyttää yritysten ja yrittäjäjärjestöjen kuulemista. Kun päättäjät kuulevat ”asiakkaidensa” ääntä, johtaa se siihen, että yrittäjien tarpeet otetaan huomioon esimerkiksi kaavoituksessa, luvituksessa ja hallintoprosseissa. Tämä taas johtaa siihen, että saamme alueelleemme uusia yrityksiä ja työpaikkoja, ja jo toimivat yritykset haluavat tehdä investointeja ja kasvaa. Työ luo hyvinvointia ja verotuloja, joka koituu jokaisen kuopiolaisen hyödyksi!
Maankäyttö on kunnan erittäin keskeinen tehtävä. Sillä voidaan saada paljon aikaa yritysten sijoittumisen ja investointien osalta. Kiinteistö- ja kaava-asioiden tulee olla ketteriä ja niihin tulee kohdistaa tarvittavat resurssit. Myös maapolitiikka yleisesti ja tontinluovutusta koskeva päätöksenteko vaikuttavat yritysten sijoittumiseen ja investointeihin. Jokaisessa kaavapäätöksessä on otettava yritysvaikutukset huomioon.
Kuntapäättäjien on mahdollistettava yrityksille palveluiden tuottaminen kunnissa. Yksi keskeinen tekijä mahdollisuuksien luomisessa on julkiset hankinnat. Päättäjien tulee mahdollistaa reilu ja läpinäkyvä kilpailu alueen yrittäjille ja hoitaa hankinnat avoimesti, tasapuolisesti ja erityisesti pienet paikalliset yrittäjät huomioon ottaen. Julkisten hankintojen lisäksi on tärkeää selvittää oman tuotannon hinnan laskemista ja sen vertaamista yksityisen palveluntuottajan hintaan. Vaikka kaikessa tuotannossa ei pidä eikä voida siirtyä vain yksityisen palveluntuottajan tuottamiin palveluihin, on hinnan muodostumisen selvittäminen tärkeä tekijä esimerkiksi tuottavuutta tarkasteltaessa.
Kuopion kaupunki hankki yksityiseltä sektorilta tavaroita ja palveluita vuonna 2019 yhteensä 455 miljoonalla eurolla. Kaupunki on luonut yrittäjien kanssa mallin, jolla on muun muassa helpotettu pitkäaikaistyöttömien työllistymistä. Seuraavaksi olisi tärkeää selvittää miksi Kuopiossa käytetään palveluseteliä vähemmän kuin muissa vastaavan kokoisissa kaupungeissa ja miten me saisimme setelin käytön lisääntymään. Setelin käyttö lisäisi yksityissektorin käyttöä SOTE-puolella.
Kuopion kaupunki tekee vuosittain noin 100 miljoonalla eurolla pienhankintoja. Pienhankinnat ovat hankintoja, joihin ei sovelleta hankintalakia niiden arvon takia. Euromääräisesti kyse on kuitenkin suuresta summasta ja kuopiolaisten veronmaksajien takia on ensiarvoisen tärkeää, että pienhankinnat tehtäisiin kuopiolaisilta yrityksiltä. Hinta ei saa pienhankinnoissa olla ainoa hankintapäätöksen määrittelevä tekijä, vaan huomio tulisi kiinnittää hankinnan kokonaisvaikutuksiin. Jos hankinnan hinta on kuopiolaiselta yrittäjältä muutaman yksikön kalliimpi, on se alueelle jäävien verojen ja työllisyyden takia kokonaisuutena parempi.
Tulevina vuosina joudumme käymään paljon keskutelua kuntataloudesta, varojen kohdistamisesta ja julkisen sektorin perustehtävästä. Mitä enemmän me panostamme yritysten toimintaedellytyksiin, sitä enemmän meillä on työtä ja hyvinvointia!
Iloa viikkoon!
Karoliina Partanen
