SAVON SANOMAT 27.4.2022
Hallituksen pöydällä ollut pakkotyölainsäädännön valmistelu on esimerkki siitä miksi Suomen työmarkkinat, ja sitä koskeva lainsäädäntö, kaipaavat uudistamista. Pakkotyölainsäädännön valmistelu herättää suurta ihmetystä yhteiskunnassa, jossa laittomia lakkoja ei saada lainsäädännöllä kuriin. Lainsäätäjä on tekemässä laillisesta toiminnasta laitonta pakottamalla hoitajat työhön, samalla kun laitonta toimintaa ei ole kunnolla sanktioitu, eikä ole haluakaan sanktioida.
Työtaisteluoikeus on työntekijöiden ammatillisesta yhdistymis- ja järjestäytymisvapaudesta johdettava perustuslaillinen perusoikeus. Lakko on keskeinen kollektiivinen työtaistelumuoto ja se pitää sallia lainsäädännön rajaamissa laillisissa tilanteissa, eli silloin kun työehtosopimus ei ole voimassa. Mikäli tätä perusoikeutta rajataan, odotan lainsäätäjältä myös toimia laittomien lakkojen kitkemiseen.
Suomen työmarkkinoiden tautina voidaan perustellusti pitää laittomia lakkoja, eikä laillisia työtaistelutoimenpiteitä. Suomessa järjestetään laittomia lakkoja huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi naapurimaassa Ruotsissa. Vuosina 2000–2015 laittomia lakkoja on Suomessa pidetty yli 1 600, mutta Ruotsissa vain 31. Miksi asia on näin?
Ruotsissa laittomat lakot pystyttiin kitkemään miltei kokonaan 1990-luvulla, kun palkkamalli uudistettiin niin sanotuksi teollisuus-sopimukseksi, jossa vientiteollisuus määrittelee palkankorotusnormin. Lisäksi työriitojen sovittelussa ja työtuomioistuimessa on Ruotsissa paremmat mahdollisuudet tukea työrauhaa. Suomessa työmarkkinoilta vastaavat uudistukset uupuvat.
Vuodesta 2000 alkaen Suomi on menettänyt laittomissa lakoissa yhteensä yli 560 000 työpäivää. Jokaista Ruotsissa laittomien lakkojen vuoksi menetettyä työpäivää kohden Suomessa menetetään 150 työpäivää. Suomen laittomien lakkojen ongelmaa kärjistää vielä se, että Ruotsin talous on kaksi kertaa suurempi kuin Suomen talous. Sanktio yhteiskunnan vahingoittamisesta laittomalla lakolla on Suomessa edullinen muihin Pohjoismaihin verrattuna. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on laittomien lakkojen yhteydessä käytössä vahingonkorvausmenetelmä, jossa korvauksen suuruutta määrätessä arvioidaan lakon aiheuttamat vauriot yrityksille. Suomessa laittomasta lakosta ei voi määrätä ammattiliittoa vahingonkorvaukseen vaan pelkästään hyvityssakkoon.
Suomessa laittoman menettelyn hinta on työtuomioistuimen ratkaisuissa ollut keskimäärin 4 000– 8 000 euroa. Perustellusti voidaan kysyä, onko tällainen sanktio omiaan vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi menettelyn uusimiseen? Ainakin voidaan väittää, että tuomitut korvaukset Suomessa eivät rankaise oikealla tavalla laitonta toimintaa. Laittomat lakot on Suomessakin mahdollista estää kuten Ruotsissa on toimittu. Työtuomioistuimella on naapurivaltiossa oikeus todeta lakko laittomaksi ja määrätä työntekijät sakon uhalla töihin. Miksi meillä ei toimita näin?
Laittomien lakkojen ongelmana on taloudellisten vaikutusten lisäksi pidettävä sitä, että sopimusjärjestelmää ei kunnioiteta. Laittomuus aiheuttaa laillisuutta enemmän ongelmia ja taloudellisia menetyksiä. Sen sijaan, että ministeri Linden ilmoittaa olevansa valmis maksamaan hyvätuloisena lisää veroja hoitajien palkankorotusten maksamiseksi, hänen ja hallituksen tulisi keskittyä miettimään miten Suomessa ei jatkossa lakkoiltaisi samassa mittakaavassa kuin nykyään tehdään.
Karoliina Partanen
Kuopion kaupunginvaltuutettu, aluevaltuutettu (kok.)
