Suomen Yrittäjien viime vuonna tekemän kyselyn mukaan yrittäjät eivät luota eläkejärjestelmään. Järjestelmän epäilijöitä on pienten ja keskisuurten yrittäjien joukossa yli 40 prosenttia. Epäluottamus on suurinta nuorten ja pienituloisten yrittäjien keskuudessa. Mikäli hallituksen suunnittelema esitys yrittäjien eläkelaiksi menee sellaisenaan eduskunnassa läpi, uskallan väittää, että epäluottamus kasvaa. Eikä suotta.
Hallituksen esitykseen kirjatun tavoitteen mukaan esityksen tarkoituksena on parantaa yrittäjien eläketurvaa ja tukea yrittäjän eläkelain toimeenpanoa. Uudistuksen todellinen tavoite lienee kuitenkin sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkisen huoli. Sarkkisen mukaan nykyinen järjestelmä on ongelma julkisen talouden kannalta. On totta, että valtionosuus eläkejärjestelmässä on kymmenessä vuodessa kasvanut, mutta on liian yksinoikoista väittää, että se johtuu yrittäjien päätökseen perustuvasta alivakuuttamisesta. Kymmenen vuoden aikana yrittäjien määrä on Suomessa kasvanut 30.000 uudella yrittäjällä. Samaan aikaan suuret ikäluokat eläköityvät. Alivakuuttaminen ei ole siten yksin syynä valtionosuuksien kasvuun. Olisi reilumpaa sanoa suoraan, että yrittäjät halutaan maksamaan järjestelmää.
Julkisuudessa on arvosteltu paljon sitä, että esityksen mukaan YEL-maksua ohjaava työtulo määrätään palkansaajan mediaanipalkalla ilman, että yrittäjää kuullaan. Hallituksen esitys sisältää kuitenkin muitakin suuria oikeusturvaongelmia. Työtuloa koskeva päätös voi esityksen mukaan perustua kokonaisharkintaan. Kokonaisharkintaan perustuva arviointi on omiaan johtamaan vääriin tulkintoihin ja riitatilanteisiin. Hallituksen esityksen mukaan järjestelmän muuttaminen voi vaikuttaa muutoksenhakujärjestelmään. Tältä osin hallituksella ei tunnu olevan realistista käsitystä siitä minkälaiseen oikeusturvaongelmaan esitys tulee johtamaan. On selvää, että muuttuva arviointiprosessi tulee kuormittamaan muutoksenhakujärjestelmää.
Työtuloa koskevista päätöksistä valitetaan muutoksenhakulautakunnan kautta vakuutusoikeuteen. Vakuutusoikeudessa oli 3.1.2022 vireillä 3 619 asiaa. Odotettavissa oleva käsittelyaika vireille tulevien asioiden osalta on pisimmillään 13 kuukautta. Yksittäisen asian käsittely voi kestää pidempäänkin esimerkiksi asiassa vakuutusoikeudelle toimitetun lisäselvityksen vuoksi. Muuttuva arviointiprosessi tulee ruuhkauttamaan vakuutusoikeutta venyttäen käsittelyaikoja. Yrittämisen motivaatio ja rahat voivat helposti olla loppu, ennen kuin vakuutusoikeuden tuomari näkee yrittäjän valituksen pöydällään. Yrittäjän oikeusturvaa ei hallituksen esityksessä ole vaivauduttu pohtimaan.
Vielä ei pidä heittää kuitenkaan kirvestä kaivoon. Yrittäjien ääni on saatava kuuluviin ja oikeusturvaan toteutumisesta on pidettävä huolta!