Keskisuomalaisen Sunnuntaisuomalainen julkaisi eilen allekirjoittaneen ja Kuopion kaupungin entisen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Kantasen haastattelun koskien Minna Canthia. Kerroin haastattelussa, että Canth on ollut esikuvani ja innoittajani politiikassa. Olen arvostanut Canthin hengen perintöä korkealle useista syistä, en ainoastaan hänen edistämän tasa-arvon takia. Canth oli oman aikansa merkittävä mielipidevaikuttaja ja eurooppalaisten aatteiden välittäjä. Ajatusmaailmaltaan hän oli vapaamielinen nuorsuomalainen.
Minna Canth puolusti heikompia, kannusti itsenäiseen ajatteluun ja toimintaan sekä vaati yhteiskunnan muuttamista sellaiseksi, että jokainen voi ottaa vastuuta itsestään. Tuntuu, että tänä päivänä hänen edustamansa arvot ja asiat ovat edelleen ajankohtaisia. Voisi jopa sanoa, että yhteiskuntamme rakenteita pitäisi uudistaa juuri Canthin arvojen pohjalta.
Suomi on velkaantunut viimeisen hallituskauden aikana huolestuttavalla tavalla. Itse tarkastelen velkaantumista ja sen vaikutuksia erityisesti hyvinvointialueen näkökulmasta. Pohjois-Savon hyvinvointialueen hallituksen jäsenenä voin todeta, että rahoituspohjamme on kriittinen. Nykyisillä talouden tunnusluvuilla taantuman kolkutellessa oven takana, emme voi ainakaan valehdelle itsellemme tai kansalaisille, että valtiolta löytyisi lisää helposti jaettavaa rahaa. Canthin opetuksia ajatellessa voisi tiivistää, että eurojen käydessä vähiin, meidän pitäisi ennen kaikkea keskittyä terveyden näkökulmasta heikommassa asemassa olevien auttamiseen. 20 prosenttia suomalaisista käyttää 80 prosenttia terveydenhuollon resursseista. Kannustimet omasta terveydestä huolehtimiseen ja ennaltaehkäisyyn luo säästöjä. Jokainen meistä on vastuussa omasta terveydestä ja hyvinvoinnista melko pitkälle. Jo pienillä terveyttä edistävillä asioilla on iso kansantaloudellinen merkitys.
Useat eri talouden asiantuntijat ovat viime aikoina nostaneet keskusteluun nykyisen hyvinvointivaltiota koskevan sopimuksen uudelleen kirjoittamisen. Väestön ikääntyessä, velkaantumisen kasvaessa ja epävarmuuden lisääntyessä, meillä pitää olla rohkeutta myös keskustella siitä, minkälainen tulevaisuuden hyvinvointivaltiomme on. Itse koen, että on tärkeää keskustella priorisoinnista sekä jokaisen vastuusta omista ja yhteisönsä tarpeista. Sosiaali- ja terveyspalveluissa miljardi pyörähtää nopeasti, siksi palveluiden on oltava keskiössä, kun puhutaan uudesta hyvinvointivaltiosopimuksesta. Kysymys kuuluukin, että onko nykyisellä rakenteellisella alijäämätaloudelle mahdollista luvata ja turvata kaikki se, mihin olemme nyt tottuneet?
Takaisin Minna Canthin perintöön. Canth edisti naisten asemaa muun muassa tekemällä työtä tyttöjen koulutusmahdollisuuksien parantamiseksi. Hän oli suomenkielisen koulutuksen uranuurtajia. Tänä päivänä koulutuspolitiikka vaatisi keskustelua myös poikien mukana pysymisen osalta. Heikosti lukevien poikien määrä on kasvanut 7 prosenttiyksikköä vuodesta 2009. Suomalaiset nuoret, pojat mukaan lukien, ovat kuitenkin edelleen lukutaidossa maailman huipputasoa. Kuitenkin jo viidesosalla pojista lukutaito on huolestuttavan heikko. Koulut eivät voi yksin ratkaista poikien vähäistä lukutaitoa ja -innostusta, vaan tukea tarvitaan myös kotoa. Tulevina vuosina vanhempien jaksamisesta huolehtiminen korostuu, kun maailma monimutkaistuu. Jo nyt yhä useampi lapsiperhe hakee tukea arkeensa, kun sähkö- ja kauppalaskut kasvavat. Huoli taloudesta on pois muusta jaksamisesta. Pidetään huolta heikommista.
Canthimaisin ajatuksin – Karoliina
