Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja valtiovarainministeriö ovat olleet huolissaan Suomen velkaantumisesta. Myös useat lehtien päätoimittajat ovat ottaneet asiakseen ryhtyä kirjoittamaan velkaantumisesta ja sen vaikutuksista meidän jokaisen elämään. Hyvä niin. Suomen valtion 10 vuoden joukkolainan korko markkinoilla on kohonnut jo yli kolmeen prosenttiin. Korkojen nousu tarkoittaa sitä, että me veronmaksajat maksamme vuonna 2023 korkomenoja 800 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna, yhteensä 1,5 miljardia euroa. Korkomenojen kasvu vastaa poliisin vuoden menobudjettia. Näitä lukuja pohtiessa meidän jokaisen pitäisi vihdoin ymmärtää, että Suomen valtion velkaantuminen pitää pysäyttää, tai seuraava meitä kohtaava kriisi on valtion velkakriisi.
Marinin pääministerikaudella Suomen valtion velka kasvaa 40 miljardilla. Hallitus selittää velkaantumista koronakriisillä ja Ukrainan sodalla. Tämä on kuitenkin vain puolitotuus. Julkisten menojen lisääminen alkoi heti, kun hallitus aloitti toimintansa. Jo ennen kriisejä, menoja oli lisätty 10 miljardilla eurolla. Pääministeri on tuonut useaan otteeseen esille, että Suomi elää sotataloudessa. Tällä sanonnalla meille yritetään kertoa, että velkaantuminen ja menolisäykset ovat asioita, joihin ei voida vaikuttaa. Pääministerin mukaan hulvatonta on se, että joku viitsii esittää, että säästöjä kyllä löytyy jokaisesta hallinnonalasta. Minusta ennemminkin voisi sanoa, että hulvatonta on se, että vasemmistopuolueet tekivät vaalibudjetin ja ylittivät menokehykset. Todellisuudessa se oli surullista. Keskusta ajoi läpi Itä-Suomelle euroja budjetissa yhteensä 56 miljoonaa euroa. Yllätys ei liene se, että Itä-Suomi on alue, jossa keskusta hakee vaalivoittoa. Toki haluan itsekin vaikuttaa Itä-Suomen edunvalvontaan jatkossa eduskunnassa, mutta nyt eurot tulivat lisäämällä julkisia menoja ilman, että samalla olisi tehty rakenteellisia uudistuksia. Myös budjettineuvotteluja ohjaavat kehykset hylättiin.
Menoja sopeutettava seuraavalla hallituskaudella
Nyt kun eduskuntavaalit ovat lähestymässä ja menolisäykset on tehty, varsinkin keskusta on alkanut esiintymään huolestuneena kirstunvartijana. Muu vasemmisto taas väittää, että kokoomuksen ollessa hallituksessa, valtion velka se vasta kasvoikin. Onneksi Valtionkonttori ei petä tiedonjanoisia tässäkään asiassa. Suomen valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 44,3 % kokoomuksen lopettaessa hallitusvastuun vuonna 2019. Vuonna 2020 se oli jo 52,5 % ja nyt 65,8 %. Tehdyt pysyvät menolisäykset rasittavat julkista taloutta vielä pitkään. Suomen kannalta on kriittisen tärkeää, että seuraavilla kahdella hallituskaudella menoja sopeutetaan noin miljardi euroa vuodessa.
Useat sanovat, että Suomi tarvitsee kasvua, joka turvaa meidän hyvinvointimme ja palvelut. Tämä on totta, mutta taantumanuhka ja inflaatio vaativat meitä esittämään myös muita ajatuksia kuin kasvuntoivoa. Minä ajattelen, että Suomi tarvitsee ahkeria, vastuuta kantavia ja riskiä ottavia ihmisiä ja yrittäjiä, jotka luovat tekemisellään ja toiminnallaan työtä, kasvua ja hyvinvointia.
Suomalaiset töihin ja lisää työperäistä maahanmuuttoa
Suomalaiset on saatava töihin, sillä työtä meillä tässä maassa tuntuu nyt riittävän. Työllisyyden kasvattaminen vaatii ansiosidonnaisen päivärahan porrastamisen, jolla on tutkitusti työllistymisen nopeuteen positiivinen vaikutus. Suomeen tarvitaan myös työntekijöitä muualta. Väestöllinen huoltosuhde on pohjalla, joka ei kanna ilman työperäistä maahanmuuttoa. Yrittäjien hallituksessa toimiessani kuulen viikoittain viestiä, että työvoimaa ei ole saatavilla, mikä on pienemmissäkin yrityksissä kasvun este. Tänne tulevien työntekijöiden on saatava työluvat nopeasti.
Taloudesta puhuminen ei ole aina mielekästä. Varsinkaan nyt kun kaikki tuntuu kallistuvan. Lähes jokaisella tuntuu riittävän pohdittavaa ihan omassakin päivittäisessä taloudessa. Kriisien tullessa meidän jokaisen kannalta olisi tärkeää, että valtion talous ja puskurit olisivat kunnossa. Valtion on helpompaa tukea kansalaisia vaikeina aikoina, kun kassa on kunnossa. Tästä syystä meidän pitäisi jaksaa tässäkin ajassa kiinnittää oman talouden lisäksi huomiota valtion talouteen.
Karoliina Partanen
Asianajaja, kaupunginvaltuutettu, aluevaltuutettu (kok.)
