Yritysten toiminta- ja kasvuedellytysten turvaamiseksi työperäisen maahanmuuton esteiden ja hidasteiden purkaminen on välttämätöntä. Koulutusjärjestelmällä on keskeinen rooli maahan muuttavien henkilöiden osaamisen vahvistamisessa. Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvissa tulisi huomioida kansainvälisen työvoiman tarpeet helpottamalla ja joustavoittamalla koulutuksen englanninkielisen toteuttamisen mahdollisuuksia. Tutkintojen ja tutkinnonosien suorittamisesta tulisi tällä tavoin mahdollista huomattavasti nykyistä laajemmalle joukolle, kun alkuvaiheen kielitaito ei estäisi koulutukseen pääsyä. Suomen kielen taitokin harjaantuisi todennäköisimmin parhaiten koulutuksen ja työn arkisessa piirissä, ja nopean työllistymisen mahdollisuuksia tulisi tukea kaikin keinoin. Suomen kielen taidon vahvistaminen voitaisiin kytkeä osaksi ammattitaidon vahvistamista.


Oppisopimuskoulutus työvoimapolitiikan instrumenttina


Oppisopimuskoulutus on kustannustehokas ja vaikuttava työvoimapolitiikan instrumentti. Oppisopimuskoulutuksen rahoitus ja sen joustavat toteutusedellytykset tulee turvata. Uutta työvoimaa yrityksiin löytyy entistä useammin aikuisista alanvaihtajista, jolloin kokonaisten tutkintojen suorittaminen ei useinkaan ole tarpeen tai järkevääkään. Palkkatuen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistämistä tulee kehittää entistä voimakkaammin, jotta yritysten mahdollisuudet hyödyntää oppisopimusta rekrytointikeinona vahvistuvat – uuden työntekijän rekrytointiin olisi usein mielekästä yhdistää osaamisen kehittäminen oppisopimuksella.

 Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Erityisesti korkean osaamistason asiantuntijoiden työlupaprosessia ja luvan saamisen nopeutta on parannettava. Kilpailu osaajista on globaalia. Pitkät maahantulon prosessit vaikuttavat yritysten kasvumahdollisuuksiin ja kilpailukykyyn. Saatavuusharkinnasta on luovuttava. On esitetty, että luopuminen johtaisi väärinkäytöksiin. Olisi kuitenkin järkevämpää keskittyä prosessin jälkivalvontaan kuin hidastaa prosessia etupäässä. Saatavuusharkinnasta luopuminen nopeuttaisi työhön perustuvien oleskelulupien käsittelyä ja vapauttaisi TE-toimistojen resursseja esimerkiksi työllisyydenhoitoon. Ulkomaalaisille opiskelijoille tulee antaa mahdollisuus työskennellä Suomessa. Ei ole kenenkään etu, että koulutamme ulkomaalaisia, mutta vaikeutamme heidän jäämistään Suomeen valmistumisen jälkeen.

Suomen pitää olla kunnianhimoinen houkutellessaan tänne osaajia. Suomi on maailman onnellisin kansa. Meidän pitää brändätä meidän hyvän elämän edellytykset ja houkutella tänne tulijoita. Osaajia houkutellessa pitää muistaa, että heillä voi olla mukana perhe muuttamassa. Mahdollisuuksia opiskella perusopinnoissa ja toisella asteella englannin kielellä tulee vahvistaa, jotta tulijoiden perhe pystyy integroitumaan Suomeen.


Työllisyysasteen vahvistaminen


Suomen työttömyysaste on edelleen korkea. Työllisyysasteen vahvistaminen on Suomen julkisen talouden tervehdyttämisen kannalta erittäin keskeinen asia, sillä se kasvattaisi myös työllisten osuutta koko väestöstä, eli ns. taloudellista huoltosuhdetta. Hyvinvoinnin rahoitus on kiinni pitkällä aikavälillä työllisyysasteen nostamisesta. Työllisyysasteen vahvistaminen edellyttää osaajien ja työntekijöiden saatavuuden parantamista, josta kirjoitin edellä. Lisäksi meidän on ratkaistava rakenteellinen työttömyys sekä uudistettava sosiaaliturvaa.

Yhtenä keskeisenä syynä rakenteelliseen työttömyyteen on nähty se, että työelämän vaatimukset ovat kasvaneet siinä määrin, ettei työttömien ammattitaito enää riitä tarjolla oleviin tehtäviin. Rakenteelliseen työttömyyteen olisi mahdollista pureutua esimerkiksi tukemalla verotuksellisesti työnantajien tarjoamaa lisäkoulutusta työntekijöille työsuhteen alkaessa ja myös sen kestäessä. Näin voisimme saada myös pidempään työmarkkinoilta poissaolleita tai vain lyhyissä työsuhteissa työskennelleitä työntekijöitä takaisin työmarkkinoille. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien osalta on keskityttävä perustaidoissa olevien puutteiden korjaamiseen. Sama koskee heidän ohjaustaan ja osaamisen kehittämistä. Samoin pitäisi parantaa mahdollisuuksia sopia joustavasti työn tekemisestä osa-aikaisesti. Työn pitää olla aina ensisijainen keino itsensä elättämiseen, mutta kustannusloukkujen takia, emme pysty helpottamaan rakenteellista työttömyyttä parhaalla mahdollisella tavalla.

Työllisyyttä tulee kasvattaa ansiosidonnaisen päivärahan porrastamisella, jolla on tutkitusti työllistymisen nopeuteen positiivinen vaikutus. Suomi on Euroopan avokätisin ansiosidonnaisen päivärahan maksaja. Pitkällä aikavälillä työllisyysastetta vahvistetaan myös sillä, että koulutusten aloituspaikkoja lisätään niille aloille, joilla on työntekijäpulaa ja poistetaan niiltä aloilta, joille valmistumisen jälkeen työllistyminen on hidasta ja haastavaa. Yhteiskunnan ei tule kouluttaa ihmisiä aloille, joissa työllistyminen on epätodennäköistä.

Työllisyyttä pitää parantaa myös mahdollistamalla paikallista sopimista. Työnantajan kannalta erityisen ongelmallisia ovat tilanteet, joissa on näennäisesti sovittu hyvässä yhteisymmärryksessä joustoista työaikoihin ja palkkaan, mutta työntekijä lain sallimissa rajoissa, vielä usean vuoden jälkeenkin, ryhtyy perimään saatavia. Tällainen lainsäädäntö ei ole omiaan motivoimaan työnantajaa työntekijöiden palkkaamiseen.

Mitä Sinä olet mieltä?

Karoliina Partanen

 

YHTEYS

+358 50 494 3585 

[email protected]

 

SOME