Pohjois-Savon hyvinvointialueen tuottavuus- ja talousohjelma ovat herättäneet hämmennystä hyvinvointialueen tulevan henkilöstön keskuudessa. Tuottavuusohjelmassa on esitetty varsin kunnianhimoiset säästötavoitteet henkilöstöä koskien. Ohjelman mukaan henkilöstöön kohdistuvat suurimmat säästöt, kaikkiaan 22,5 miljoonaa euroa vuodessa.
Henkilöstöstä säästäminen on ristiriidassa sen kanssa, että meillä on sote-alaa ja myös pelastusalaa merkittävästi kuormittava pito- ja vetovoimaongelma. On selvää, että työtä on tarkasteltava uusiksi, työvoimaa on kohdennettava parhaalla mahdollisella tavalla, tuottavuutta on parannettava ja digitalisaatiota on hyödynnettävä, mutta on perusteltua kysyä, onko säästöjä realistista saavuttaa valtiovarainministeriön edellyttämällä tavalla vielä ensi vuotena?
Ei johtamista säästöt edellä
Työvoiman hallintaan liittyvä selvitys on valmistunut nyt marraskuussa. Yhtenä keinona säästöjen tekemiseen on esitetty sairaspoissaolojen vähentämisestä. Linjaus on tärkeä, mutta myös vaikeasti saavutettava nopeasti isossa 13.000 henkilön työyhteisössä. Muutosten läpivieminen isossa organisaatiossa vaatii onnistunutta johtamista, asiantuntemusta, resurssointia sekä kykyä johtaa vajaan 13 000 henkilön työyhteisöä. Myös työterveyden on oltava keskeisessä roolissa.
Hyvinvointialueen palvelukseen palkatuilla henkilöillä on oikeus odottaa, että heitä johdetaan hyvinvointialueen strategialla ja palvelustrategialla. Sote-ammattilaisia tulisi johtaa perustehtävien merkityksellisyyden kautta ja niillä arvoilla, joita asiakas saa, kun palveluitamme käytetään, ei säästöt edellä.
Eduskunnassa tehdyt päätökset koskien hyvinvointialueen rahoitusta haastavat meitä hyvinvointialueen päättäjiä. Aluehallitus päätti edellisessä kokouksessa syventää hyvinvointialueen vaikeaa rahoitustilannetta. Aluehallitus äänesti täydennetyistä vuokrausperiaatteista siten, että hyvinvointialueen kustannukset nousevat 3,5 miljoonaa euroa. Äänestin päätöstä vastaan yhdessä kokoomuksen Kari Ojalan kanssa. Kaikki muut olivat sitä mieltä, että on järkevää laittaa seiniin 3,5 miljoonaa euroa enemmän kuin lainsäädäntö vaatii. Päätös kuvastaa surullisesti sitä, että emme pohdi koko hyvinvointialueen asukkaiden ja henkilöstön etua, vaan monella on mielessä ensi kevään eduskuntavaalit päätöksenteossa.
Mitä rahalla saisi
3,5 miljoonaa euroa on iso raha. Rahalla olisi saanut palkattua yli 75 hoitajaa, peruspalveluihin 35 lääkäriä, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin yli 60 psykiatrista sairaanhoitajaa tai kustannettu yli 50.000 hampaanhoidon palveluseteliä. Hyvinvointialueen toiminnan aloittamisen onnistuminen edellyttää koko hyvinvointialueen asukkaiden ja henkilöstön edun huomioimista, ei osaoptimointia.
Karoliina Partanen
