Viime päivinä on uutisoitu, että sairaalapäivystykset ympäri Suomea ovat ruuhkautuneet pahasti. Joillain alueilla tilannetta on kuvattu kaaokseksi. Päivystykseen ohjautuu tällä hetkellä potilaita, jotka eivät sinne kuulu. Erityisesti jatkohoitoon pääseminen ruuhkauttaa nyt päivystyksiä, sillä vuodepaikkoja ei ole riittävästi. Lisäksi reseptien uusimista ja sairauslomatodistuksia kysellään päivystyksessä, koska perusterveydenhuolto ei vedä.

Hoitajamitoitusta on tarkasteltava uusiksi – nyt on uskottava asiantuntijoita

 

Syitä kriisiytymiseen on useita, mutta yksi keskeinen kriisiin johtanut syy on ollut Sanna Marinin hallituksen säätämä sitova vähimmäishoitajamitoitus. Lainsäädännön tarkoituksena oli parantaa vanhustenhoivaa, mutta varoitteluista huolimatta, tilanne on johtanut vanhusten osalta entistä huonompaan tilanteeseen. Kiristyneet vaatimukset mitoituksessa ilman panostuksia sote-alan pito- ja vetovoimaan, on ollut lyhytnäköistä. Hoitajapula ja tulevat sote-alan massaeläköitymiset ovat olleet hallituksen tiedossa, mutta asiaan ei ole reagoitu. Koronalla on toki ollut oma osuutensa tilanteen heikentymiseen, sillä koronan hoito, testaukset ja jäljitykset ovat sitoneet hoitohenkilöstöä.

Mitoituslainsäädäntö on hyvä esimerkki siitä, että lait eivät korjaa ongelmia, jos samalla ei pidetä huolta siitä, että lain edellytykset voivat täyttyä. Hallitus ei tehnyt tarvittavia toimia sote-alan pito- ja vetovoiman lisäämiseksi, vaikka on ollut ilmeistä, että hoitajia tarvitaan lisää. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ilmaisi jo kesällä 2021, että mitoituksen kiristyminen entisestään on palvelun järjestämisen näkökulmasta huolestuttavaa, koska rekrytointiongelmat pakottavat yksiköt laskemaan asiakasmääriään, jotta minimimitoitus saavutetaan. Hallitus ei ole kuitenkaan reagoinut tilanteeseen varoituksista huolimatta, vaikka maan johtavat asiantuntijat ovat asiasta varoittaneet.


Hoiva-avustajien opiskelupaikat eivät täyty


Ministeri Linden sanoi vielä tämän vuoden syksyllä, että ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen nostaminen 0,7:ään merkitsee sekä hoidon laadun että työolosuhteiden parantamista. Lindenin mukaan mitoitussäädösten tavoitteena on ollut välittömän asiakastyön ja välillisen työn erottaminen. Tällä ministeri on tarkoittanut sitä, että hoiva-avustaja lisätään merkittävällä määrällä avustaviin tehtäviin, jotta hoitajat voivat keskittyä ammattitaitoaan vaativiin tehtäviin. Olen täysin samaa mieltä Lindenin kanssa, että näin on toimittava, mutta miksi ennen mitoituksen kiristymistä ei huolehdittu siitä, että me todella saisimme hoiva-avustajia opiskelupaikkoihin ja sitä kautta töihin? Koulutuksen järjestäjät kertovat, että koulutuspaikat eivät täyty hoiva-avustajien koulutuksessa, ja siksi tavoitetta ei olla saavuttamassa.

Mitoitusvaatimukset ovat johtaneet siihen, että yksityisen sektorin hoivakotien paikkoja on suljettu, koska henkilökuntaa ei ole saatu. Myös kokonaisia hoivakoteja on suljettu saatavuusongelman takia. Sama on koskenut julkisen sektorin osastoja. Ympärivuorokautista hoitoa voidaan tarjota nykyistä harvemmalle asiakkaalle sulkemisten takia. Perusterveydenhuollon vuodeosastopaikkoja on suljettu vuosien varrella toki muistakin syistä kuin mitoituksesta, ja se näkyy nyt. Erittäin huolestuttavaa tilanteessa on myös se, että kiireetöntä hoitoa supistetaan. Pidemmällä aikavälillä tämä johtaa hoitovelan syntymiseen entisestään ja kierre pahentuu.


Vaikutukset kotihoitoon

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan kotihoidon henkilöstön määrä on laskenut noin 600 työntekijällä marraskuun 2020 ja toukokuun 2021 välisenä aikana, vaikka kotihoidon tarve kasvaa jatkuvasti väestön ikääntymisen myötä. Vaikka lähi- että sairaanhoitajien määrä kotihoidossa on laskenut, kotihoidon tuottamat asiakaskäynnit olivat pysyneet lähes ennallaan. Tämä tarkoittaa sitä, että yksittäisen käynnin pituus on lyhentynyt, mikä on näkynyt kasvavana kiireenä asiakkaalle. Tämä taas johtaa siihen, että kotihoidon vaikuttavuus laskee ja vanhukset joutuvat nopeammin raskaimpien palveluiden piiriin.

 

Hoitajien jaksamisesta on kannettava vastuuta


Hoitajat ovat olleet kovilla korona takia. Korona ei ole kuitenkaan syy alan pito- ja vetovoimaongelmiin. Hoitajapulaan, vanhusten ikääntymiseen, hoitajien eläköitymiseen ja alan epäkohtiin ei ole puututtu ajoissa. Tilanne on johtanut siihen, että nyt täytyy toden teolla houkutella tekijät pysymään töissä. Valitettavasti houkuttelu on näkynyt esimerkiksi siten, että hoitajilta on peruttu vuosilomia. Tällainen henkilöstöpolitiikka on hyvin lyhytnäköistä. Valmiiksi kuormittuneet hoitajat pakotetaan tekemään lisää työtä.

Asioita pitäisi ratkaista vapaaehtoisuuden pohjalta, kuuntelemalla, kunnioittamalla ja arvostamalla. Tarvittaessa henkilöstöä pitäisi myös voida siirtää kriittisiin pisteisiin. Tulee muistaa, että ratkaisut hoitajapulaan ovat olemassa, sillä ammattitaitoista ja koulutettua hoitohenkilöstöä on olemassa ja alalle vielä hakeudutaan, jos vain työolot eli työn määrä, työnkuva ja johtaminen hoidetaan kuntoon. Pitäisi myös muistaa, että määräaikaisuuksia ei pitäisi enää ketjuttaa. Nyt on aika toimia, sillä KEVAn mukaan noin 19 000 lähihoitajaa ja 13 000 sairaanhoitajaa on siirtymässä eläkkeelle seuraavien 10 vuoden aikana.

 

Karoliina Partanen

Asianajaja, kaupunginvaltuutettu, aluevaltuutettu (kok.)

 

Tutustu myös muihin kirjoituksiini

YHTEYS

+358 50 494 3585 

[email protected]

 

SOME