Jengi- ja nuorisorikollisuus on lisääntynyt Suomessa. Sitä ei voi enää kukaan kiistää. Ongelmaan pitää löytää ratkaisut. On kuitenkin tärkeää muistaa se, että rangaistusten ennaltaehkäisevää vaikutusta on tutkittu Pohjoismaissa pitkään. Perusfakta tutkimuksissa on ollut, että pitkät rangaistukset eivät yksin vähennä rikollisuutta.
Rangaistuksilla voidaan pyrkiä ehkäisemään tai vähentämään rikoksia joko yleisesti tai kohdistaa ne tiettyihin rikostyyppeihin tai tekijöihin. Yksittäisiin tekijöihin kohdistetulla erityisennaltaehkäisyllä pyritään ehkäisemään eritoten uusintarikollisuutta. Rangaistukset voivat myös toimia pelotteena tai moraalisena ohjenuorana kaikille yhteiskunnan jäsenille, jolloin niiden toivotaan ehkäisevän rikollisuutta yleisesti.
Vankeustuomiot eivät vähennä merkittävästi rikollisuutta
Suomessa rangaistustaso on kansainvälisesti verraten suhteellisen lievä. Mahdollisimman ankarat rangaistukset vakavistakaan rikoksista eivät yleensä tuota parasta mahdollista lopputulosta. Vankiluvut ja rikollisuuden taso eivät seuraa toisiaan, eli vankeustuomiot eivät merkittävästi vähennä rikollisuutta. Olennaista ei ole niinkään annetun rangaistuksen pituus, vaan sen sisältö, jolla voidaan pyrkiä ehkäisemään rikoksia ja katkaisemaan rikoskierre.
Pohjoismainen kriminaalipolitiikka perustuu tieteelliseen tutkimukseen, jolla saadaan luotettavaa tietoa eri rangaistusmuotojen vaikuttavuudesta. Yhdyskuntaseuraamusten on havaittu olevan vankilarangaistuksia tehokkaampi ja kustannuksiltaan edullisempi tapa pyrkiä ehkäisemään rikoksia.
Suomessa tavoitteena on rangaistuksen suorittaneen rikoksentekijän palauttaminen rikoksettomaan elämään
Suomessa on rangaistusten ohella korostettu muita keinoja rikollisuuden vähentämisessä ja ehkäisyssä. Kriminaalipolitiikassa on pyritty korostamaan rikoksentekijän kuntouttamista ja rikoskäyttäytymiseen liittyvien sosiaalisten ongelmien kitkemistä. Tavoitteena on rangaistuksen suorittaneen rikoksentekijän palauttaminen rikoksettomaan elämään. Rikollisuuden ja uusintarikollisuuden ehkäisy vaatii toimivien rangaistusten lisäksi monia yhteiskunnan palveluita ja kolmannen sektorin ja viranomaisten yhteistyötä.
Etnisen rikollisuuden osalta palautuminen rikoksettomaan elämään voi olla haasteellista, jos sellaista elämää ei ole Suomessa vielä juurikaan elänyt. Jos yhteiskuntaan integroitumista ei ole tapahtunut ennen rikollisen elämän alkamista, herää kysymys miten realistista sellaisen saavuttaminen on rikollisen elämän aloittamisen jälkeen? Nuorisorikollisuuden osalta tilanne on toinen. Tällöin etenkin lastensuojelullisten toimien merkitys ja tärkeys korostuu.
Tanskan mallin hyötyjä ei ole vielä tutkittu
Oppositio teki jengirikollisuudesta välikysymyksen ja moni kansanedustaja puhui Tanskan mallista ja sen käyttöönotosta myös Suomessa. Tanskanmallin toimivuutta ei ole vielä tutkittu tieteellisesti ja vähentynyt rikollisuus ei yksin perustu koventuneisiin rangaistuksiin. Kovennettuja rangaistuksia on pidetty tehokkaina, koska niiden ansiosta jengien jäsenet on mahdollista saada pois rikollisesta toiminnasta pitkäksi aikaa, mikä vaikeuttaa jengien rikollista toimintaa. Entäpä kun rangaistus päättyy? Jos kuntoutus vankilassa ei onnistu ja jengiytymisen kierrettä ei vankilassa katkaista, vankilasta tuskin putkahtaa ulos tapansa parantanut kriminaali.
Näyttääkin siltä, että tieteellinen tutkimus on unohdettu keskustelussa ja on keskitytty nopeisiin voittoihin huutelemalla suoraan Tanskan mallin ja kovempien rangaistuksien perään. Huutelu perustuu enemmän tunteisiin kuin tieteeseen. Tanskan jengilakipaketilla on kovennettu rangaistuksia ja lisätty poliisin toimivaltuuksia. Poliisi voi esimerkiksi määritellä tietyn alueen sellaiseksi, jolla se voi tehdä ruumiintarkastuksia ilman rikosepäilyjä. Lisäksi poliisi voi määritellä alueen sellaiseksi, jolla tehdyistä rikoksista langetaan kovempia tuomioita. Keskeinen Ruotsissa ja Suomessa huomiota saanut Tanskan lakimuutos on jengirikollisille langetettavat tuplarangaistukset. Syyt ovat kuitenkin moninaisemmat.
Tanska on onnistunut monessa asiassa, Ruotsi ei
Tanska on tehnyt paljon muutakin kuin antanut kovia rangaistuksia. Toimet, joiden tehosta on jo tutkimusnäyttöä, on kuitenkin jäänyt keskustelun varjoon. Tanska on onnistunut Ruotsia sosiaali- ja hyvinvointipolitiikassa. Tanskassa ei ole vastaavia maahanmuuttaja-alueita kuin Ruotsissa. Poliittiset toimet koskien perheitä, koteja, asuinalueita, päiväkoteja, kouluja ja työpaikkoja on ollut enemmän maahanmuuttajia huomioivia kuin Ruotsissa. Ruotsi on reagoinut jengiongelmaan liian hitaasti ja on antanut ongelman kasvaa.
Suomessa pitää myös keskittyä laaja-alaiseen ongelman ratkaisemiseen. Mikäli rangaistuksia säädetään ylöspäin, on samalla käytävä kriminaalipoliittinen keskustelu koko rikoslain rangaistusasteikoista. Ei tehdä pistemäisiä korjauksia, vaan korjataan samalla koko laki.
Maasta karkottamiseen on löydettävä keinot
Maahanmuuttajat ovat olleet yliedustettuina rikostilastoissa niin Ruotsissa kuin Tanskassakin. Tanska on tiukentanut maahanmuuttopolitiikkaansa viime vuosien aikana tuntuvasti. Suomessa pitäisi löytää ratkaisut maasta karkottamiseen, kun oleskelulupaa ei myönnetä. Tämän asian epäonnistuminen näkyy suoraan rikollisuudessa. Kun ei ole muita tuloja, niitä on hankittava rikollisella toiminnalla.
Asianajaja, kaupunginvaltuutettu, aluevaltuutettu (kok.)
