Perusterveydenhuollossa on iso ongelma. Monella terveysasemalla kiireetöntä lääkärinaikaa on käytännössä mahdotonta saada. Tilanne oli haastava jo ennen koronaa, mutta nyt tilanne on lähes riistäytynyt käsistä. Hoitoon pääsy on viivästynyt erityisesti pitkäaikaissairauksien seurannan sekä kuntoutuksen järjestämisen osalta. Akuutissa tilanteessa lääkäriin pääsee vielä kohtuullisesti. Perusterveydenhuollon kuntoon saattaminen on keskeisimmässä asemassa sote-menojen pienentämisessä. Jos ihmiset eivät saa hoitoa perusterveydenhuollossa, hoidon tarve lisääntyy ja erikoissairaanhoidon menot kasvavat. Suomella ei ole tähän enää varaa. Mitä meidän sitten pitäisi tehdä?
Nopea ja oikea-aikainen hoitaminen ja toimivat hoitoketjut ovat avainasemassa
Terveydenhuollon etulinja on saatava kuntoon ja hoitoon on päästävä nopeasti – sähköisesti tai muuten. Ihmisten hoitamisessa keskeisintä on, että ihmiset tutkitaan ja hoidetaan heti kunnolla, nopeasti ja oikein. Se on kustannustehokkainta ja inhimillistä. Ihmisten hoitoon pääsemisen nopeuttaminen edellyttää, että me käymme keskustelun siitä, mikä terveydenhuollon tehtävä tulevaisuudessa on huoltosuhteen heikentyessä ja sote-menojen kasvaessa. Lääketiede on kuin alkuräjähdys. Tieto etenee yhä laajemmalle kiihtyvällä vauhdilla. Tieto tuottaa jatkuvasti uusia mahdollisuuksia tutkia ja hoitaa potilaita. Väestön ikääntyessä, meidän on jatkossa priorisoitava enemmän sitä, mitä hoitoja me voimme antaa ja kenelle.
Keskitytään pitkäaikaissairaiden sekä paljon palveluja tarvitsevien hoitamiseen
Minua pysäytti tieto, jonka mukaan 20 prosenttia väestöstämme kuluttaa 80 prosenttia terveydenhuollon resursseista. Tämä osa väestöstä on monisairaita ja heidän asemansa parantaminen edellyttää moniammatillisten omatiimimallien perustamista terveyskeskuksiin. Pitkäaikaissairaille tai paljon palveluja tarvitseville on nimettävä oma vastuuhoitaja ja lääkäri. Malli luo hoidolle jatkuvuutta, parantaa hoidon laatua, vahvistaa terveysasemien palveluita ja vähentää kustannuksia. Potilaan on puolestaan helppo asioida tuttujen ammattilaisten kanssa. Pitkällä aikavälillä kustannukset eniten palveluita käyttävien osalta on saatava laskuun.
Panostetaan lääkäreiden haluun työskennellä perusterveydenhuollossa
Yliopistoilla ja hyvinvointialueilla on mahdollisuus tehdä perusterveydenhuollosta houkutteleva, kehittävä ja monipuolinen työpaikka, jossa on mahdollisuus oppia jatkuvasti uutta. Perusterveydenhuollossa on panostettava lääkäreiden motivaatioon ja työssä viihtyvyyteen, jota ei lisää keikkalääkäreiden lisääntymisellä. Keikkalääkereille luvataan tällä hetkellä yli kaksinkertaisia palkkoja omiin työntekijöihin nähden. On selvää, että eriarvoisuus lisää epätyytyväisyyttä.
Päivystysten ruuhkautuminen on pysäytettävä terveyskeskuksien lähipalveluilla
Terveyskeskuksien päivystysten alasajo on johtanut vuodeosastojen toiminnan rapautumiseen. Pientenkin vaivojen hoitaminen lähellä on siirtynyt isoihin päivystyspisteisiin. Toiminta on
johtanut isojen sairaaloiden vuodeosastojen potilasmäärien kasvamiseen ja paikkapulaan. Pula paikoista taas hidastaa erikoissairaanhoidon potilasvirtaa. Lisäksi erikoissairaanhoitoon ohjautuu potilaita, joita sinne ei kuulu. Lääkäreiden mukaan olisi järkevää palata hieman ajassa taaksepäin ja hoitaa lähipalveluilla päivystyksen ruuhkautumista. Lähipalveluiden tuottamismallia on kuitenkin kehitettävä ja nykyaikaistettava kustannusten hillitsemiseksi.
Tietojärjestelmien toimimattomuus on johtanut työajan riittämättömyyteen
Monet yhteensopimattomat tietojärjestelmät ovat muuttaneet lääkärintyötä ja tehneet sen
pääosin tehottomammaksi. Suomi tarvitsee yhteisen toimivan tietojärjestelmän, jotta ajankäyttö suuntautuu olennaiseen, eli potilaiden hoitamiseen. Lääkärit ovat viestineet, että hyvinvointialueiden omatkin yhtenäiset järjestelmät helpottaisivat työtä. Perusterveydenhuollon parantaminen edellyttää myös sote-henkilöstön saatavuuden turvaamista sekä psykiatrisen hoidon selvittämistä. Ongelmat ovat korjattavissa, mutta muutos on tehtävä.
Asianajaja, kaupunginvaltuutettu, aluevaltuutettu (kok.)
