Lasten oikeuksien toteutuminen on minulle sydäntä lähellä. Toimin työssäni lasten edunvalvojan sijaisena heitä koskevissa kaltoinkohtelutilanteissa. Autan lapsia ja nuoria myös huostaanottoasioissa. Lisäksi olen toiminut avustajana erilaisissa lasten huoltoon, tapaamiseen ja elatukseen liittyvissä oikeudenkäynneissä. Vuodet näiden tehtävien parissa ovat myös aukaisseet silmäni sille, miten voisimme parantaa perheiden sekä lasten ja nuorten asemaa poliittisella päätöksenteolla.
Lasten oikeuksia tulee toteuttaa järjestelmällisesti päätöksenteossa. Lapsen oikeuksia pitää toteuttaa perheissä, päiväkodeissa, kouluissa, sosiaali- ja terveydenhuollossa ja vapaa-ajan palveluissa. Suomi on mennyt paljon eteenpäin lasten oikeuksien toteuttamisessa lasten oikeuksien sopimuksen voimaantulon jälkeen (v.1991). Meillä on kuitenkin vielä tehtävää, jotta lasten hyvinvointi ja oppimistulokset eivät eriydy. Eriytyminen johtaa lastensuojelun tarpeen kasvamiseen. Suomessa huostaanotettujen lasten määrä on liian suuri. Lapsia on sijoitettuna kodin ulkopuolelle kaksi kertaa enemmän kuin 25 vuotta sitten.
Lasten ja perheiden asioita pitää hoitaa pitkäjänteisesti – kohti perhemyönteistä yhteiskuntaa
Kokonaisvaltainen näkymä perhemyönteisestä yhteiskunnasta on vuosituhannen
vaihteen jälkeen kadonnut. Tämä näkyy sekä lapsiperhepalveluissa että sosiaaliturvaetuuksien alueella. Yhden kuukauden tuplalapsilisät eivät poista ongelmaa. Perhepolitiikkaa tulee hoitaa samalla tavalla kuin taloutta tulevaisuudessa. Meidän on rakennettava yli hallituskausien ulottuva perhemyönteinen visio ja sitouduttava sen toteuttamiseen. Perhepolitiikan jatkuvuutta hallituskaudelta toiselle tulisi varmistaa hyödyntämällä esimerkiksi parlamentaarisia komiteoita.
Meidän on kehitettävä lapsiperheiden palveluja sekä perhevapaita ja sosiaaliturvaetuuksia kokonaisuutena. Perheiden selviytymistä arjessa on vahvistettava. Tarvitsemme varhaista tukea, ennaltaehkäisyä, pitkäjänteistä ja johdonmukaista päätöksentekoa sekä lasten oikeuksien toimeenpanoa. Vuonna 2021 lapsiperheitä Suomessa oli 553 613, joista 9 % oli uusperheitä. Perhepolitiikan ratkaisut koskevat valta osaa suomalaisia.
Perhepolitiikan päivittäminen – panostetaan varhaiskasvatukseen
Perhepolitiikka on päivitettävä vastaamaan nykyistä elämänkulkua, työntekoa ja liikkumista vastaavia oletuksia. Erityisesti panostukset lasten varhaiskasvatukseen pitkällä aikavälillä edistää lapsiperheiden hyvinvoinnin lisäksi myös syntyvyyttä. Perusta oppimiselle luodaan jo varhaislapsuudessa. Laadukas varhaiskasvatus vahvistaa oppimisen edellytyksiä sekä auttaa perheitä jaksamaan. Kannatan kaksivuotisen esiopetuksen pysyvää toteuttamista. Näin vahvistetaan ja helpotetaan lasten tietä varhaiskasvatuksesta peruskouluun. Maksujen alentaminen entisestään on perheitä tukevaa politiikkaa.
Varhaiskasvatukseen tehtävillä panostuksilla on mahdollista myös puuttua lapsen ja perheen haasteisiin moniammatillisesti ja oikea-aikaisesti. Mikäli varhaiskasvatus pääsee pureutumaan lapsen oppimisen haasteisiin ja ohjaamaan oikealle hoitopolulle, on haasteet ratkaistavissa lapsen oikeuksia toteuttavalla tavalla. Ei anneta ongelmien kertaantua, vaan pidetään meidän arvokkaista lapsistamme huolta!
Asianajaja, varatuomari, kaupunginvaltuutettu, aluevaltuutettu (kok.)
