Työllisyyttä lisäämällä vahvistamme julkista taloutta
Suomen julkinen talous on haastavassa tilanteessa. Vuodesta 2019 saakka valtion velkaantumien on kasvanut rajusti vuosi vuodelta. Sipilän hallituskaudella velkaantuminen saatiin jopa pysäytettyä ja Rinteen hallitus pääsi aloittamaan hyvässä taloustilanteessa, jonka jälkeen julkiset menot ovat jatkaneet paisumistaan. Täytyy toki rehellisyyden nimissä muistuttaa, että Rinteen-Marinin hallitus kohtasi globaalin pandemian ja Venäjä aloitti täysin oikeuttamattoman hyökkäyssodan Ukrainaan. Haasteista huolimatta, edellinen hallitus lisäsi pysyviä menoja. 10 miljardia euroa edellisen hallituksen ottamasta velasta selittyy juuri näillä pysyvillä menolisäyksillä. Näille lisäyksille ei haettu tulopohjaa muualta, vaan hallitus otti lisää velkaa.
Tällä hetkellä olemme siinä tilanteessa, kun korot ovat nousseet, että Orpon hallituksen kaavaileman ensi vuoden budjetin 10 miljardin euron alijäämästä selittyy 3 miljardia euroa pelkillä korkomenoilla. Korkojen nousun osuus tästä on n. 2 miljardia euroa. Nykyinen hallitus on siis perinyt varsin hankalan taloustilanteen, ja hallitus onkin ryhtynyt määrätietoisesti sopeuttamaan julkista taloutta. Tilanne ei kuitenkaan käänny parempaan hetkessä.
Hallitus sopeutustoimien ohessa panostaa myös kasvuun mm. investoimalla kasvun kannalta kriittisiin infrahankkeisiin hallituskauden aikana 4mrd eurolla ja keventämällä työn verotusta etenkin pieni- ja keskituloisten tuloluokassa, jotta työnteko olisi kannattavampaa. Lisäksi hallitus panostaa korkeakoulujen TKI-toimintaan ja mm. perusopetukseen 200 miljoona euroa.
Tällä hetkellä meillä on Suomessa lähes 280 000 työtöntä työnhakijaa ja samaan aikaan työpaikkoja on avoinna yli 100 000. Hallitus pyrkiikin toimillaan parantamaan työllisyyttä uudistamalla työlainsäädäntöä ja purkamalla työllistymisen esteenä olevia kannustinloukkuja. Tällä hetkellä selvästi työttömät ja avoimet työpaikat eivät kohtaa riittävällä tasolla. Korkeamman työllisyysasteen saavuttaminen on keskeistä julkisen talouden sopeuttamisessa, sillä jo 41 000 lisätyöllisellä olisi 1,1 miljardin euron vahvistava vaikutus julkiseen talouteen.
On siis totta, että valtio velkaantuu myös ensi vuonna, mutta velkaantuminen olisi vielä rajumpaa, jos hallitus ei tarttuisi toimeen ja sopeuttaisi julkista taloutta edellä mainituin toimin. Iso osa hallituksen julkisen talouden vahvistamistoimista pohjautuu työllisyyden kohentumiseen, joten suotuisa työllisyystilanne ensi vuonna pienentäisi ensi vuoden alijäämää. Siksi onkin tärkeää, että keskeiset työmarkkinauudistukset tulevat nopeasti eduskunnan käsiteltäväksi ja voimaan.
Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, aluevaltuutettu (kok.)
