Miksi hallitus korjaa työmarkkinoita?
Kokoomus sitoutui ennen vaaleja valtiovarainministeriön näkemykseen siitä, että julkista taloutta on sopeutettava kahden vaalikauden aikana yhteensä 9 miljardia euroa. Kokoomus ei ole missään vaiheessa sanonut tai luvannut, että velkaantuminen loppuu kokonaan ja heti. Se olisi mahdotonta ja myös epäinhimillistä. Opposition retoriikka on myös erikoista velkaantumisen osalta. Toisaalta oppositio syyttää hallitusta liiasta velkaantumisesta samalla kun hallituksen sanotaan leikkaavan liikaa. Joku tässä matematiikassa ei täsmää.
Suomessa on pohjoismaalaiset hyvinvointipalvelut, mutta ei rauhoitusta niiden toteuttamiseen. Julkisen talouden alijäämä on ennätystasolla sen ollessa ensi vuoden budjettiehdotuksessa reilu 11 miljardia euroa. Hallitus on sitoutunut sopeuttamaan julkista taloutta Valtiovarainministeriön suosituksen mukaan 6+3 mallilla. Tällä hallituskaudella on tarkoitus sopeuttaa julkista taloutta 6 miljardilla eurolla ja ensi vaalikaudella 3 miljardilla eurolla. Keskeisenä keinona velkaantumisen taittamiseksi ja alijäämän kuromiseksi on kohentaa julkista taloutta työllisyysastetta nostamalla. Miten sitä sitten nostetaan?
Suomen työelämä on pitkään kaivannut rakenteellisia uudistuksia, joita tämä hallitus on lähtenyt päämääräisesti toteuttamaan. Vastaavat uudistukset on jo toteutettu läntisissä naapurimaissamme ja heidän kilpailukykynsä suhteessa Suomeen on korkeammalla. Jotta pärjäämme jatkossa kansainvälisillä markkinoilla, uudistuksilla on kiire. Muissa Pohjoismaissa uudistukset on tehty sosiaalidemokraattisten puolueiden avustuksella. Mahtaisiko tämä onnistua Suomessakin?
Hallitus on asettanut tavoitteeksi 100 000 uutta työllistä tällä hallituskaudella. Tällä hetkellä Suomessa on n. 280 000 työtöntä työnhakijaa ja reilu 100 000 avointa työpaikkaa. Hallitus pyrkiikin toimillaan parantamaan työn vastaanottamisen houkuttelevuutta purkamalla kannustinloukkuja ja madaltamalla ansiotuloverotusta, jotta työnteko olisi kannattavampaa. Lisäksi poistamme työsopimuslaissa uuden työntekijän palkkaamisen esteitä. Kaikki suunnitellut muutokset tähtäävät siihen, että työnteko on aina kannattavampaa kuin tukien vastaanottaminen. Tavoittelemme myös sitä, että yritysten uuden työntekijän palkkaamiseen liittyvät riskit madaltuvat.
Tällä hetkellä etenkin pienissä yrityksissä, joissa yrittäjä yksin pyörittää koko yritystä yrittäjäriskillä, on epävarmuutta palkata ensimmäinen työntekijä. Palkkaamisenriskiä pidetään liian suurena. Taantuman uhatessa myös epävarmuus työn jatkuvuudesta hiipii yrittäjien mieliin. Hallituksen toimilla työnantajan riskit pienenevät ja tämä mahdollistaa uusien työpaikkojen syntymistä. Muutokset hyödyttävät siten meitä kaikkia!
Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, aluevaltuutettu (kok.)
