Nykyinen työrauhalainsäädäntö ei turvaa työrauhaa
Lakko-oikeutta on puolustettu kiivaasti viime kuukausina. Yksi keskeinen puolustamisen peruste on opposition suusta ollut se, että Suomea ei pidetä erityisen lakkoherkkänä maana. Pitääkö tämä väite paikkansa? Kun vertaamme työtaistelujen määrää keskeisimpään kilpailija- ja vertailumaahamme Ruotsiin, on tilanne Suomessa huomattavasti Ruotsia huonompi. Viimeisen 20 vuoden aikana vuosittain Ruotsissa on toteutunut muutama työtaistelu, kun vastaavasti Suomessa vuosittain työtaisteluja tapahtuu kymmeniä ja pahimmillaan satoja. Lisäksi Suomessa on verrattain paljon laittomia lakkoja. Esimerkiksi vuonna 2021 47 työtaistelusta 41 todettiin laittomiksi.
Hallitusohjelma parantaa suomalaista työrauhaa monella tavalla. Hallitus haluaa kitkeä ja rajata poliittisia työtaistelutoimia, tukilakkoja ja niin sanottuja laittomia lakkoja. Työtaistelut heikentävät Suomen kilpailukykyä ja tuovat epävarmuutta etenkin Suomen vientiteollisuudelle, kun työtaistelutoimet kohdistuvat mm. logistiikkaan. Laittomien lakkojen puolustaminen ja niihin osallistuminen heikentävät myös yleistä lainkuuliaisuutta. Hallitus aikoo rajata poliittiset lakot enintään vuorokauden mittaisiksi, asettaa tukilakoille suhteellisuusvaatimuksen ja ennakkoilmoitusvelvollisuuden sekä koventaa sanktioita laittomille työtaisteluille.
Oppositio pitää yllä kuvaa, että hallitus on viemässä lakko-oikeuden kokonaan pois. Tämä ei pidä yksinkertaisesti paikkaansa. Työtaistelut ovat tottakai oikeutettuja, kun ne kohdistuvat avoinna oleviin työehtosopimuksiin ja niiden avulla käydään neuvotteluja.
Hallitus haluaa edistää vientivetoista palkkamallia, joka vastaa Ruotsissa käytössä olevaa mallia. Ruotsissa palkkamalli on johtanut naisten ja miesten välisen palkkaeron kaventumiseen. Hallitus aikoo myös hallitusohjelman mukaisesti paneutua työmarkkinoiden segregaatioon ja selvittää toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää ammattialojen sukupuolen mukaista eriytymistä. Tämä on todella tärkeää tasa-arvon toteutumisen näkökulmasta. Nais-ja miesvaltaiset alat ovat suurin syy siihen, että naisen euro on miehen euroa pienempi. Tämä johtaa tuloerojen lisäksi siihen, että perhevapaita ei käytetä tasavertaisesti miesten ja naisten kesken. Lopulta palkkojen eriytyminen näkyy aina eläkkeissä saakka.
Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, aluevaltuutettu (kok.)
