Arvoisat lukijat,
Itsenäinen Suomi täyttää tänään 106 vuotta. Itsenäisyyspäivä on meille suomalaisille rakas ja tärkeä juhla, joka kokoaa meidät vuosittain yhteen tuttujen perinteiden pariin. Tuntematon sotilas, itsenäisyyspäivän paraati ja linnan juhlat sitovat suomalaisia jaettujen kokemusten äärelle.
Syvemmin tarkastellen Suomen itsenäisyys merkitsee meille jokaiselle jotain hieman erilaista. Yhdelle itsenäisyys on turvallisuutta, toiselle vapautta. Voimme kuitenkin olla yhtä mieltä siitä, että itsenäisyyttä pitää puolustaa ja rakentaa joka ikinen päivä. Itsenäisyyttä ei tule myöskään ottaa itsestäänselvyytenä.
Arvoisat lukijat,
Suomen asema itsenäisenä valtiona ei ole tullut annettuna. Sen eteen on taisteltu ja tehty mittavia uhrauksia. Osa on maksanut Suomen itsenäisyydestä sen kaikkein kalleimman–oman henkensä. Olemme ikuisen kiitollisuuden velassa menneille sukupolville, joiden uhrauksien ansiosta voimme sanoa olevamme suomalaisia myös tänä 106. itsenäisyyspäivänä.
Kun marraskuun 30. päivän aamu 1939 valkeni, harva suomalainen osasi kuvitella, mitä Suomen kansakunta joutuisi sietämään ja kokemaan seuraavien vuosien aikana. Talvisota on vaikuttanut ja vaikuttaa historiatietoisuuteemme ja kansalliseen identiteettiimme edelleen voimakkaammin kuin mikään muu lähihistorian murrosvaihe.
Talvisodan seurauksista suurimpana Suomi säilytti itsenäisyytensä ja suvereniteettinsa. Suomi pienenä, mutta sisukkaana, maana näytti jo tuolloin, että yhtenäinen kansakunta kykeni voittamaan vaikeudet, jotka ulkopuolisin silmin tuntuivat ylitsepääsemättömiltä.
Tänä samaisena päivänä 106 vuotta sitten Suomen eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen. Päivä vakiintui myöhemmin Suomen itsenäisyyspäiväksi. Itsenäistymisen taustalla oli P.E. Svinhufvudin johtaman senaatin halu irrottautua Venäjästä. Porvarienemmistöinen eduskunta hyväksyi tuolloin senaatin tekemän aloitteen äänin 100–88, minkä myötä ylimmän päätöksentekovallan todettiin kuuluvan Suomen eduskunnalle.
Arvoisat lukijat,
Meissä suomalaisissa on yhä vahvasti talvisodan henkeä ja emmekä kumarra isomman edessä. Vaikka naapurimme painosti vastaan sotilaallista liittoutumistamme, emme taipuneet vaatimuksiin. Itsenäisenä valtiona teemme meitä koskevat päätökset itse. Tänä vuonna vietämmekin itsenäisyyspäivää ensimmäistä kertaa Naton jäsenenä. Nato-jäsenyyden hakeminen on esimerkki siitä, kuinka Suomen päättäjät voivat löytää yhtenäisyyden yli puoluerajojen, kun on kyse kansakuntamme kohtalokysymyksistä.
Yhtenäinen oli eduskunta myös nyt, kun Suomeen kohdistui Venäjän toimesta merkittävä uhka. Venäjä häikäilemättömästi käytti ihmisiä pelinappuloina, kun naapurimme käytti välineellistettyä maahantuloa osana hybridioperaatiotaan. Suomen valtiojohto yksituumaisesti puuttui ongelmaan sulkemalla kaikki itärajan rajanylityspaikat ja toimet saivat laajaa tukea myös eduskunnalta. Toivonkin tulevilta vuosilta, että voimme siirtää erimielisyytemme sivuun aina silloin, kun on kyse isänmaamme turvallisuudesta ja suvereniteetista.
Itä-Suomeen on geopoliittisen asemansa vuoksi kohdistunut kohtuuton tilanne. On koko Suomen turvallisuuden etu, että huolehdimme elämän edellytyksistä myös Itäisessä Suomessa. Meidän tulee yhdessä tehdä hartiavoimin töitä, että emme jää muun maan jalkoihin. Onkin tärkeää, että Orpon hallitus ottaa Itä-Suomen tilanteen vakavissaan ja kohdistaa alueelle merkittäviä panostuksia sekä alkaa työstämään konkreettista Itä-Suomi-visiota.
Arvoisat lukijat,
Meidän sukupolvien on pidettävä huolta siitä, että itsenäinen Suomi on hyvä paikka elää ja asua myös tuleville sukupolville. Olemme siitä vastuussa. On meidän velvollisuutemme, että Suomi jää lapsillemme ja lastemme lapsille paremmassa kunnossa, kun saimme sen meitä edeltäviltä sukupolvilta.
Meidän on rakennettava Suomea jokaiselle suomalaiselle ja pitää jokainen mukana. Suomi pärjää vain, jos puhallamme yhteen hiileen. Jokaisella pitää olla oikeus kokea olevansa osa yhteiskuntaa ja mahdollisuus vaikuttaa omaan sekä perheensä elämään.
Juhliessamme itsenäisyyspäivää, juhlimme viime kädessä suomalaisuuden jatkuvuutta. Itsenäisen Suomen peruskivien muuraamista ja sotien aikaisia uhrauksia. Suomalaisen menestystarinan syntyä ja länteen kiinnittyneen vapaan Suomen kehitystä. Suomen menestymistä maailmalla ja yksilöiden menestymistä Suomessa. Hyvää ja turvallista arkea kotimaassamme.
Vapaa ja itsenäinen Suomi on aina juhlan arvoinen.
Näillä sanoilla haluan toivottaa teille kaikille rauhallista itsenäisyyspäivää.
Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, aluevaltuutettu (kok.)