Lakkopäivä osoittaa poliittisten lakkojen epäoikeudenmukaisuuden — yrittäjät maksavat lakkopäivän seuraukset
Torstaina 14.12. on mitä ilmeisemmin edessä suuri poliittisten lakkojen juhlapäivä. Joukkoliikenne ei kulje, postin jakelu keskeytyy ja lapset eivät saa ruokaa kouluissaan. Hakaniemestä liitot sanelevat, että demokraattisesti valittu eduskunta ja hallitus eivät nauti ammattiliittojen luottamusta ja täten puoli Suomea laitetaan poliittisella työtaistelutoimella kiinni. Hakaniemi osoittaa omalla toiminnallaan, että lainsäädäntöä on muutettava pikaisesti. Suomea johtaa hallitus ja eduskunta, ei Hakaniemen herrat.
Kohtuuttomat seuraukset lakoista ja työtaistelutoimista kuittaavat yrittäjät, joista jo osa valmiiksi hankalassa taloudellisessa tilanteessa kamppailevat kannattavuuden kanssa. Ei ole kohtuullista, että Hakaniemen liittojen sapelien kalistelun maksaa yrittäjä. Onneksi Orpon hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut puuttumaan poliittisiin työtaistelutoimiin rajoittamalla ne korkeintaan vuorokauden mittaisiksi.
Oppositio on pitkin syksyä lietsonut eripuraa ja väittänyt, että mukaillessamme pohjoismaalaista työmarkkinalinjaa, olemme ottaneet naapureiltamme vain työvälineeksi äärimmäisimmät heikennykset työntekijöiden oikeuksiin. Täytyy muistuttaa, että esimerkiksi Ruotsissa poliittiset työtaistelutoimet on rajattu kestämään vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan hyvin lyhytkestoisiksi. Jopa lyhyemmiksi kuin vuorokauden mittaisiksi. Saksassa poliittiset lakot ovat kokonaan kielletty. On siis väärin väittää, että hallitus veisi suomalaista työelämää itäeurooppalaiseen suuntaan.
Palaan alussa esittämääni ajatukseen, että ei ole oikein, että yrittäjä kuittaa laskun, kun Hakaniemestä käydään taistelua Suomen eduskuntaa kohtaan. On varsin kummallinen ajatus, että työnantajan on siedettävä työntekijänsä vapautta ryhtyä työtaistelutoimeen poliittisista syistä. Mielestäni työnantajaa ja yrittäjää, jotka ovat täysin ulkopuolisia tahoja poliittisessa päätöksenteossa, ei saa rangaista ammattiliittojen uhoilulla. Kaikille toki tullaan jatkossakin suomaan täydet oikeudet poliittisiin mielenilmauksiin työajan ulkopuolella.
Jos haluamme pärjätä kovenevassa kilpailussa verrokkimaitamme kohtaan, tulee meidän uudistaa työmarkkinoitamme enemmän suuntaan, joka mahdollistaa paremmat mahdollisuudet yrityksillemme vastata tämän päivän haasteisiin. Kankeat työmarkkinat ovat jäänne ajoilta, jonne emme varmaan kukaan halua palata. On myös työntekijän etu, että yritykset uskaltavat palkata ja työllistää enemmän ihmisiä. Usein on myös niin, että paikallisella sopimisella työntekijät saavuttavat paremmat työehdot, kuin ylhäältäpäin saneltuna. Tämä hallitus haluaa lisätä paikallista sopimista.
Keskeinen tavoite hallituksella on parantaa Suomen julkista taloutta nostamalla työllisyysastetta. Työelämään tehtävillä rakenteellisilla muutoksilla pystymme parantamaan Suomen kilpailukykyä ja lisäämään työllisyyttä. Kaikkinensa kaikilla työllisyyttä parantavilla toimilla hallitus tavoittelee vaalikauden aikana 100 000 uutta työllistä.
Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, aluevaltuutettu (kok.)
