Ovatko poliittiset lakot osa demokratiaa?
Edellisen viikon poliittisten lakkojen kustannus on joidenkin arvioiden mukaan lähes 400 miljoonaa euroa. Joulukuun lakko mukaan lukien, euromääräiset menetykset poliittisista lakoista nousevat puoleen miljardiin euroon. Hintalapusta huolimatta teollisuusliitto kaavailee ystävänpäiväksi uutta poliittista lakkoa. Liitto käy vahingollista peliä omien jäseniensä työpaikkojen tulevaisuudesta.
Kustannukset raskaan teollisuuden tuotantolaitosten alasajosta ovat korkeat. Samaan aikaan teollisuus ja muut yritykset kamppailevat kannattavuutensa kanssa. Konkurssien määrä on nousussa ja nopeaa parannusta tilanteeseen ei ole näköpiirissä. Lakoilla on pitkät ja laajat seuraukset, jotka vääjäämättä johtavat työpaikkojen vähentymiseen Suomessa. Liitot syyttävät menetyksistä ja toiminnastaan hallitusta. Kritiikkiin on vaikea suhtautua tilanteessa, jossa esimerkiksi SAK on hylännyt neuvottelupöydän, joissa lainsäädäntömuutoksiin voisi vaikuttaa. Edelleen liitot sanovat, että neuvottelut eivät ole aitoja ja siksi niihin ei osallistuta. Hallitusohjelmakirjaukset muutoksista ovat kuitenkin yhden tai kahden lauseen pituisia. Asiasta annettavat hallituksen esitykset ovat satoja sivuja pitkiä ja niissä säädetään asioista tarkasti. Vaikuttamisen ja neuvottelun paikkoja olisi, jos ne haluttaisiin käyttää.
Demokraattisessa yhteiskunnassa kansalaisten mielipiteen vapaus on turvattu vahvasti. Ammattiliitot ja vasemmisto-oppositio julistavat, että hallitus on viemässä suomalaisilta tämän oikeuden pois rajaamalla poliittiset työtaistelutoimet kestämään vuorokauden mittaisiksi. Tämä väite ei missään todellisuudessa pidä paikkaansa. Niin kuin nykyäänkin, myös jatkossa mielipiteen osoittaminen on täysin rajoituksetonta vapaa-ajalla. Lisäksi työnantajan ajalla poliittinen mielenilmaus saa kestää vuorokauden. Joten mitään perustetta väitteelle, että olemme matkalla kohti epädemokraattista yhteiskuntaa, ei ole.
Päinvastoin ammattiliittojen toimintaa voisi kutsua epädemokraattiseksi, sillä liitot velvoittavat jäsenensä olemaan poliittisessa lakossa demokraattisesti valittua hallitusta ja eduskuntaa vastaan. Ei ole kohtuullista, että täysin ulkopuolinen yrittäjä laitetaan maksumieheksi, kun Hakaniemelle ei kelpaa vaaleissa valitun eduskunnan säätämät lait. Liitoilla ei ole mitään VETO-oikeutta hallituksen tai eduskunnan politiikkaan, kuten ei ole millään muullakaan edunvalvontaa suorittavalla taholla. Vai pitäisikö meidän esimerkiksi muuttaa täysin veropolitiikkamme, kun Veronmaksajien keskusliitto sitä vaatisi? Edunvalvojatahoja kuunnellaan lainvalmisteluprosessissa normaalisti, mutta ei heillä ole mitään VETO-oikeutta.
Käsillä olevilla uudistuksilla hallitus pyrkii tuomaan Suomen työmarkkinat pohjoismaalaiselle tasolle sekä parantamaan Suomen kilpailukykyä, jotta pärjäämme kilpailijamaillemme. On lopulta täysin työntekijän etu, että työnantajalla menee hyvin. Ammattiliittojen toiminnalla tilanne menee vain päinvastaiseen suuntaan ja laskun kuittaa loppuviimein duunari.
Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, aluevaltuutettu (kok.)
