Lainsäädäntövalta kuuluu eduskunnalle
Ay-liike on pyrkinyt painostamaan viime viikkoina demokraattisesti valittua eduskuntaa ja hallitusta aiheuttamalla miljardiluokan vahingot täysin hallituksesta ulkopuolisille tahoille eli yrityksille. On varsin kummallista mutta historia huomioon ottaen ei kuitenkaan yllättävää, että SAK haluaa mieluummin aiheuttaa kohtuuttomat vahingot suomalaiselle taloudelle, kuin osallistua aidosti neuvottelupöytään neuvottelemaan hallituksen työelämäuudistuksista. Kun neuvottelut eivät etene, on hallituksella täysi oikeus edetä lakiesitystensä kanssa ja lähettää ne eduskuntaan. Väite siitä, että hallitus ei neuvottelisi ja valmistelisi lakeja Ay-liikkeen kanssa ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Sen sijaan totta on se, että hallitus ei suostu neuvottelemaan hallitusohjelmaansa uusiksi.
Tämänhetkiset työelämäuudistukset ovat välttämättömiä ja pitkään kaivattuja muutoksia, joilla lisätään suomalaisen työelämän kilpailukykyä. Ehdotusta työelämäuudistuksista Ay-liitoilta on odotettu tuloksetta, joten nyt hallituksen on pakko tehdä hallitusohjelman mukaiset uudistukset, jotta pärjäämme kasvavassa kilpailussa verrokkimaidemme kanssa. Marinin hallituskaudella Ay-liikettä ja työnantajia pyydettiin neuvottelemaan työmarkkinauudistukista, jotka olisivat luoneet Suomeen työpaikkoja. Neuvotteluista saatiin tyhjä paperi.
Lainsäädäntövalta kuuluu Suomessa hallitukselle ja eduskunnalle. Suomessa käydään säännönmukaisesti eduskuntavaalit aina 4 vuoden välein, ja suurimmaksi tullut puolue perinteisesti valitaan hallitustunnustelijaksi ja hallitusneuvotteluiden johtajaksi. Hallitustunnustelija käy neuvottelut hallitusneuvotteluihin valittujen puolueiden kanssa mm. hallitusohjelmasta. Neuvotteluiden tullessa onnistuneesti päätökseen, muodostetaan Suomeen enemmistöhallitus, joka nauttii eduskunnan enemmistön luottamusta.
Hallitus alkaa toteuttamaan hallitusohjelmaansa, josta ei pääsääntöisesti poiketa tai jousteta. Lainsäädäntöä valmistellaan ministeriöissä ministerin ohjauksessa. Kun hallituksen esitys on valmis, lähetetään lakiesitys eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunnassa lakiesitys käy ensin lähetekeskustelussa täysistunnossa, josta lakiesitys lähetetään valiokuntiin, jotka laativat lakiesityksestä mietinnön tai lausunnon. Valiokuntakäsitellyn jälkeen lakiesitys palaa täysistuntoon, jossa päätetään lain sisällöstä valiokunnan mietinnön pohjalta sekä lain hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
Eri eturyhmiä ja asiantuntijatahoja kuullaan jo hallitusohjelmaa valmistellessa. Toisen kerran näitä tahoja kuullaan, kun lakia valmistellaan ministeriöissä ja vielä lopuksi eduskunnan valiokuntakäsittelyssä. Työelämäuudistuksista neuvotellaan myös kolmikantaisesti ennen kuin laki lähetetään eduskuntaan. Neuvottelut ovat parhaimmillaan käynnissä ja vaikuttamisen paikkoja olisi. Työntekijäjärjestöistä Akava on ollut huolissaan siitä, että SAK päätti hylätä neuvottelupöydän.
Hallitusohjelma on hallitusta sitova dokumentti, johon kaikki hallituspuolueet ovat sitoutuneet. Ohjelma on kokonaisuus, joka sisältää kompromisseja. Esimerkiksi hallitusohjelman työllisyysvaikutukset ovat kaikkien esitettyjen päätösten summa, ja joidenkin kohtien hylkääminen jonkun eturyhmän painostuksen vuoksi vie pohjan koko ohjelmalta. Hallitus toimii täysin sille suotujen valtaoikeuksien kehikossa ja toteuttaa kansan enemmistön tahtoa. Olisi epädemokraattista antaa kansanvalta jollekin ulkoparlamentaariselle voimalle, esimerkiksi SAK:n käytettäväksi. Suomessa voi vaikuttaa asioihin osallistumalla vaaleihin äänestämällä. Asioita ei päätetä sen mukaan, kuka huutaa eniten.
Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, aluevaltuutettu (kok.)
