Tasa-arvon edistämisestä on siirrytty sen vastustamiseen
Yksi Suomen menestymisen vahvimmista osatekijöistä on ollut vahva tasa-arvokehitys. Me suomalaiset olemme taistelleet valtavasti tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentamiseksi. Kyse ei ole ainoastaan sukupuolten välisestä tasa-arvosta vaan jokaisen yhteiskunnan jäsenen oikeudesta tasa-arvoon. Jokaisella meistä on oltava yhtäläiset mahdollisuudet elää ja tavoitella unelmiaan.
Viime vuosina kansainvälisessä tasa-arvokeskustelussa on käyty dialogia tasa-arvokehityksen ottamista askeleista taaksepäin. Tasa-arvoa vastustavien voimien rivit ovat tiivistyneet, tasa-arvon vastaisesta liikehdinnästä käytetään termiä ”pushback”.
Liikehdinnän seuraukset näkyvät myös Euroopan unionissa, jossa samanmielisyys tasa-arvokysymysten ympärillä on rapautumassa.
Ei ole itsestään selvää, että menneiden vuosikymmenten edistysaskeleet tasa-arvon saralla pysyvät voimassa Suomessa ja Euroopassa. Pushback-liike pyrkii erityisesti heikentämään kansalaisyhteiskuntaa, vaikuttamaan naisten lisääntymisoikeuksia koskeviin kysymyksiin sekä häiritsemään demokraattisessa päätöksenteossa mukana olevia naisia.
Pushback-liike oli erityisen vahva Puolassa ennen viime vuonna käytyjä vaaleja. Naisilta vietiin oikeus aborttiin kaikissa tilanteissa, mikä johti naisten kuolemiin ja vainoamiseen.
Naiset nousivat kuitenkin vuoden 2023 vaalien ratkaisijoiksi, ja nyt Puolassa on käynnissä useita lainsäädäntömuutoksia, jotka vahvistavat naisten asemaa ja itsemääräämisoikeutta. Puolalla on ensimmäistä kertaa maan historian aikana tasa-arvoministeri hallituksessaan.
On tärkeää, että Puolan esimerkki jää unionin alueella viimeiseksi.
Suomessa aborttilainsäädäntöä muutettiin viimeksi vuonna 2022 kansalaisyhteiskunnan vahvalla tuella kansalaisaloitteen muodossa. Tämä on osoitus siitä, että kansalaisyhteiskunnan merkitys on keskeinen suomalaisessakin lainsäädännössä ja sen oikeuksista on pidettävä huolta.
Suomessa naispoliitikot kokevat erittäin häiritsevää henkilöön menevää arvostelua. Toiminnalla pyritään rajoittamaan naisten osallistumista poliittiseen päätöksentekoon, mikä rapauttaa demokratiaa.
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko kertoi äskettäin julkisesti saamistaan järkyttävistä, ulkonäköä arvostelevista viesteistä. Saarikko ei ole yksin asian kanssa. Useat naiskansanedustajat ovat kertoneet vastaavasta viestinnästä. Viestit kohdistuvat naisten ulkonäköön ja kykyyn tehdä päätöksiä. Sukupuolen annetaan ymmärtää olevan asia, joka tekee naisista päättäjinä vähempiarvoisia.
Suomalaisella demokratiakehityksellä ei ole varaa ottaa askeleita taaksepäin sen takia, että naisiin kohdistetaan vakavaa häirintää. Naisia ja demokratiaa vähätteleviin sekä vihapuhetta normalisoiviin asenteisiin täytyy puuttua. Meidän jokaisen.
Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, aluevaltuutettu (kok.)
