Pääministeri Petteri Orpo totesi puheessaan 30.8. eduskuntaryhmämme kesäkokouksessa Joensuussa, että ”Suomi pärjää, kun koko Suomi pärjää”. Näin asia todella on, ja juuri siksi hallitus tekee merkittäviä toimia Itä-Suomen, ja koko Suomen hyväksi. Oppositiomme maalaa synkkää kuvaa Itä-Suomen tulevaisuudesta ja antaa ymmärtää, että hallitus on unohtanut Itä-Suomen. Hallituksen toimilla parannetaan suoraan ja välillisesti Itä-Suomen asemaa monin tavoin. Hallituksen kunnianhimoinen talouspolitikkaa yhdessä vaikuttavien työllisyystoimien kanssa vahvistaa julkista talouttamme ja parantaa työllisyyttä. Tästä hyötyy koko Suomi ja näin myös Itä-Suomi.
Huolehdimme elinkeinoelämälle tärkeistä tie- ja rataverkoista parantamalla Viitostietä Leppävirta-Kuopio välillä 180 miljoonalla eurolla, Karjalan- ja Savonradan parannuksiin kohdistamme lähes 270 miljoonaa euroa sekä perusväylänpitoon kuluvan kesän aikana Itä-Suomessa kohdistettiin 68 miljoonaa euroa, joka on kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Itä-Suomessa päällystettiin tietä kesän aikana 800 kilometriä ja koko Suomessa 4000 kilometriä. Myös yrityselämälle tärkeät lennot Joensuuhun on turvattu vuoden 2026 saakka.
Yhteiskuntamme sähköntarve kasvaa, joka edellyttää riittävää siirtokapasiteettia. Itä-Suomessa ja etenkin Pohjois-Karjalassa ollaan oltu huolissaan, että nykyinen sähköverkko ei riitä kattamaan suurien teollisuusinvestointien sähkön tarvetta. Hallitus onkin sitoutunut turvaamaan Fingridin investointikyvyn pääomittamalla yhtiötä. Tämä tarkoittaa sitä, kun Itä-Suomeen tulee sellaista teollisuutta, joka tarvitsee suurempaa sähkönsiirtokapasiteettia, on Fingridillä resursseja investoida riittävään sähköverkkoon. Eli teollisuuden investoinnit eivät jää kiinni riittämättömästä sähköverkosta.
Hallitus sai kesällä maaliin maamme turvallisuuden kannalta keskeisen rajalain. Itärajalle rakennetaan aitaa. Nämä toimet luovat turvallista rajaseutua, joka ei saa jäädä missään nimessä puskurivyöhykkeeksi, vaan alueella tulee olla elämää. Kysymys on myös EU-poliittisesti keskeinen ja se onkin yksi tämän hallituksen EU-vaikuttamisen kärkiä yhdessä Baltian maiden ja Puolan kanssa. Pääministerin johdolla pyrimme vaikuttamaan EU:ssa siihen, että rajaseuduille luotaisiin erillinen rahoitusjärjestelmä, jolla turvataan raja-alueen elämän edellytyksiä.
Hallitus käynnisti Itä-Suomi ohjelman valmistelun yhdessä alueen toimijoiden kanssa ja työ on hyvässä vauhdissa. Ohjelman tavoitteena on löytää toimivia ja kestäviä toimia Itä-Suomen elinvoiman kohentamiseksi. Alueen toimijat ovat toivoneet itäisen Suomen ”lähettilästä” ja pääministeri Orpo lupasikin puheessaan, että ”ohjelman toimeenpanon vartijaksi tullaan nimittämään henkilö”.
Tarvitsemme riittävän sähköverkon lisäksi myös lisää puhtaita energiamuotoja. Itä-Suomi on jäänyt varjoon tuulivoimainvestoinneissa Puolustusvoimien tutkien vuoksi. Hallitus tulee nyt edistämään olemassa olevia noin tuhannen voimalan tuulivoimahankkeita Itä-Suomessa. Myös muita puhtaan energian ja teollisuuden investointeja vauhditetaan sujuvoittamalla lupaprosesseja ja suurten teollisuushankkeiden verohyvityksillä.
Kasvu tarvitsee myös tekijänsä. Keväällä päätimme lisätä Itä-Suomen yliopistolle 105 uutta aloituspaikkaa sekä yhdessä Lappeenranta-Lahti teknillisen yliopiston kanssa 114 uutta tohtorikoulutuspaikkaa.
Yhdessä suorilla panostuksilla Itä-Suomeen sekä hallituksen yleisillä kasvua vauhdittavilla toimilla turvaamme elämän edellytykset koko Suomessa. Me vastaan muut -ajattelulla Suomi ei lähde kasvu-uralle vaan koko Suomea tarvitaan, jotta maamme voi hyvin.
Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, aluevaltuutettu (kok.)