Marinin hallitus jätti Orpon hallitukselle kolme vaikeaa haastetta soten osalta:

1) Vuonna 2023 Suomi oli EU:n nopeimmin velkaantuva maa.
2) Sote-normitusta kiristettiin, mutta henkilöstöpula jätettiin tulevan hallituksen ratkaistavaksi.
3) Sote-uudistus uudistaa vain hallintoa, ja kaikki todellinen uudistaminen palveluiden osalta jäi tekemättä. 

Tämä hallitus joutuu samanaikaisesti sopeuttamaan taloutta ja pelastamaan sote-palvelut. On sanomattakin selvää, että yhtälö on vaikea. Soten rakenteelliset ongelmat eivät ratkea rahan kaatamisella tai alijäämän kattamisvelvoitteen pidentämisellä. Ainoa ratkaisu on se, että hyvinvointialueilla päättäjät kantavat vastuuta palveluiden toteuttamisesta edellisen hallituksen säätämän rahoituslain puitteissa henkilöstöpula huomioiden.  

Henkilöstöpula ei ole mikään kokoomuksen keksintö, vaan Kevan vuonna 2023 julkaiseman selvityksen mukaan koko Suomeen tarvittaisiin yli 16 600 uutta sairaanhoitajaa. Lähihoitajia arvioidaan puuttuvan liki 9000. Lisäksi THL:n ennusteen mukaan vuonna 2027 henkilöstöä tarvitaan iäkkäiden palveluihin arviolta 14 200 enemmän kuin vuonna 2023 jos palvelurakenne ei muutu. Työikäisen väestön vähentyminen, henkilöstön eläköityminen ja henkilöstön lisätarve on kestämätön yhtälö. 

Hoitajamitoitus ja hoitotakuut ovat yhdessä lisänneet kustannusten kasvua, sillä osaavaa henkilöstöä ei ole saatavilla. Työnantajat joutuvat siirtämään henkilöstöä tehtävistä toiseen ja käyttämään erittäin kallista vuokrahenkilöstöä. Esim. yhden vuokralääkärin kustannukset ovat 2—4-kertaiset virkasuhteessa olevaan lääkäriin verrattuna. Yle uutisoi huhtikuussa vuokrahammaslääkäreistä, joille joudutaan maksamaan jopa 20 000 euroa kuukaudessa – tämä on kohtuutonta. Tällainen suomalaisten veronmaksajien rahojen kuppaaminen on seurausta ylikireistä mitoituksista ja takuista. Hyvinvointialueet ovat pakkoraossa ja pakotettuina vuokraamaan kalliita lääkäreitä. 

Marinin hallitus oli alun perin luvannut 0,7 mitoituksen tulevan voimaan huhtikuussa 2023, mutta joutui itse lykkäämään sen seuraavan hallituksen kontolle, sillä hoitajia ei yksinkertaisesti ollut riittävästi. Nykytilanteessa mitoitus on pois tärkeästä kotihoidosta ja muista palveluista. Tälläkin hetkellä useita ympärivuorokautisen hoivan asiakaspaikkoja pidetään tyhjillään, koska henkilöstöä ei yksinkertaisesti ole. Orpon hallitus on siksi päättänyt palauttaa mitoituksen samalle tasolle, jolla se oli vuonna 2022. Tämä osoittaa, miten tärkeää on pykälien sijaan keskittyä ongelmien ratkaisemiseen reaalimaailmassa. Hyvinvointialueiden tehtävät ja velvoitteet tulee säätää todellisuutta vastaaviksi, ei hienolta kuulostavien tavoitteiden ehdoilla.

Hallituksen päätös sairaalaverkon tulevaisuudesta varmistaa sen, että jokaisella hyvinvointialueella säilyy keskussairaala, jossa voidaan hoitaa synnytyksiä sekä tehdä kattavasti leikkaustoimintaa. Nykypäivän toimintaympäristö on varsin erilainen, kuin voimassa oleva lainsäädäntö sekä sairaaloiden ja päivystysten palveluverkko on valmistunut 90-luvulla. Palveluverkon suunnittelu alkoi jo vuosisadan puolivälissä, joten niistä ajoista on tultu kauas. On hyvä muistaa, että verkostoa koskevat määräaikaiset ratkaisut tehtiin Sipilän hallituksen toimesta, eikä Marinin hallitus muuttanut rahoitusta pysyväksi. Ehkä se unohtui kaiken muun rahan jakamisen keskellä?

Sairaalaverkkoratkaisuun on vaikuttanut merkittävästi terveydenhuollon osaajapula, joka on Suomessa erittäin vakava ongelma. Jo nyt tilanne on monella hyvinvointialueella hyvin hankala, ja kehityskulku on vasta alussa. Seuraavan kymmenen vuoden aikana lähes kolmasosa hyvinvointialueiden työntekijöistä eläköityy, samalla kun palvelun tarve kasvaa. Useat virkamiehet sanovatkin, että vähenevä henkilöstöresurssi on käytettävä siellä, missä sitä eniten tarvitaan. 

Nämä kaksi hallituskautta, Marinin ja Orpon, osoittavat eri hallitusten todellisuudentajun eron. Edellinen hallitus yritti sote-normeilla ja velkarahalla muuttaa todellisuutta ideologiansa näköiseksi. Tämä hallitus puolestaan pyrkii todellisuudessa parantamaan ihmisten palveluja. Vallitsevassa todellisuudessa rahaa ei ole rajattomasti, meillä on rajatusti henkilöstöä ja ihmisten perusoikeuksista pitää pitää huolta.

Karoliina Partanen

Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, aluevaltuutettu (kok.)

Katso kaikki kirjoitukset