Suomen talouden kuva on edelleen karu, mutta hallituksen mittavilla taloutta parantavilla toimilla valoa on vihdoin tunnelin päässä. Valtiovarainministeriö ennustaa ensi vuodelle 1,7 prosentin talouskasvua ja 1,5 prosentin talouskasvua vuodelle 2026. Reaalisesti taloutemme ei ole kasvanut viimeiseen 15 vuoteen, ja samaan aikaan olemme ottaneet velkaa sata miljardia euroa. Nyt joudumme käymään valtion budjettia tarkasti läpi ja kohdistamaan menoja tarkemmin, tinkimättä maamme turvallisuudesta tai koulutuksesta. Holtittomalle velkaantumiskehitykselle on laitettava viimein piste, sillä mittavat korkomenot ovat neljäsosa alijäämästämme, eli 3,2 miljardia euroa. Summa vastaa poliisin kolmen vuoden budjettia. 

Oppositio on suhtautunut ja suhtautuu velanottoon varsin löyhästi. Mikä on opposition vaihtoehto, miten velkaantuminen saadaan taittumaan? Samalla toivon oppositiolta tällä kertaa konkreettisia esityksiä talouden kuntoon laittamiseksi ja kasvun vauhdittamiseksi. Viime vuonna esimerkiksi SDP:n vaihtoehdolta putosi pohja heti alkutekijöissä, kun vaihtoehdon työllisyysvaikutuksia ei suostuttu julkaisemaan. Toivotaan siis tällä kertaa uskottavampia vaihtoehtoja, joiden vaikutusarviot uskalletaan julkaista kaikkien nähtäville. Nyt olemme kuulleet todellisen vaihtoehdon vain vasemmistolta, jonka mielestä ihmiset ja yritykset pitää verottaa kurjuuteen asti. Vasemmiston linja heikentää työllisyyttä ja yrittämistä, mutta on silti hienoa, että olette uskaltaneet sen vaihtoehdon ääneen sanoa. 

Sen sijaan Orpon hallituksen työllisyystoimilla keskipitkällä aikavälillä vahvistetaan työllisyyttä lähes 80 000 uudella työllisellä sekä julkista taloutta melkein kahdella miljardilla eurolla. Tämä on todellista konkretiaa. Mikään hallitus ei ole tehnyt yhtä paljon työllisyyden eteen kuin Orpon hallitus. Marinin perintönä saimme velkarahalla paisutellun julkisen sektorin, johon joudumme nyt puuttumaan. Tänään täällä salissa on kuitenkin iloittu siitä, että Marinin hallitus jätti ennätystyöllisyyden. Tämä työllisyys saatiin velkarahalla ja pullealla julkisella sektorilla. 

Kurjasta taloustilanteesta huolimatta pystymme panostamaan muun muassa turvallisuuteen, koulutukseen ja kasvutoimiin. Poliisien määrää kasvatetaan, Puolustusvoimille turvataan riittävät resurssit, perusopetukseen tehdään mittavat panostukset, ja kasvuun kohdistetaan resursseja: infrahankkeiden toteuttamiseen ensi vuodelle lähes 900 miljoonaa euroa, t&k-toimintaan kohdistuvat menot lisääntyvät ensi vuonna 280 miljoonaa euroa, ja hallitus huolehtii Fingridin ja Gasgridin investointikyvystä. Tässä on vain murto-osa kaikista toimista, joita teemme talouden vauhdittamiseksi. 

Oppositiosta kuulee jatkuvasti, että Itä-Suomi on unohdettu ja jätetty oman onnensa nojaan. On toki hienoa, että Itä-Suomen asia kiinnostaa laajasti edustajia koko eduskunnassa, mutta väite siitä, että mitään ei tehtäisi, ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Ensi vuoden budjetissa on useita Itä-Suomen kaipaamia toimia, kuten edellä mainittu Fingridin investointikyvyn varmistaminen, jolla turvataan riittävä sähköverkko myös Pohjois-Karjalaan. Suuret teollisuuden investoinnit eivät siis jää kiinni sähköverkosta. Se on varmaa. Sen lisäksi Karvion kanavan siltaan vt 23:lle esitetään 14 miljoonan euron käyttövarausta, Nurmes—Joensuu-välin radan kriittisten kohtien korjaaminen varmistetaan Itä-Suomeen kohdistuvasta 2,7 miljoonan euron pienien hankkeiden määrärahasta ja Karjalan radan korjaukseen käyttövaraukseksi esitetään 90 miljoonaa euroa. Nämä kaikki siis Pohjois-Karjalassa. Itä-Suomeen tulee myös hallituksen suurin yksittäinen tiehanke, jota yrityselämä ja monet alueella asuvat ovat odottaneet pitkään, kun vt 5:n kehittäminen Leppävirta—Kuopio-välillä aloitetaan pian. Hankkeelle on varattu käyttövaltuutta 180 miljoonaa euroa, josta 11 miljoonaa esitetään ensi vuodelle. 

Teemme paljon erilaisia työelämäuudistuksia. Uudistukset herättävät tunteita, sillä kaikki uudistukset on aiemmin jätetty tekemättä. Keskustelu ei ole aina sellaista, jota kansanedustajilta voidaan odottaa. Olen huolissani siitä, että vasemmisto on tuonut poliittiseen puheeseen väkivaltaisia termejä: milloin Orpon hallitus hakkaa työntekijöitä, upotamme heitä suohon tai lyömme heitä. Minusta tällainen puhe ei sovi poliittiseen puheeseen. Monet yrittäjät ja työnantajat ovat ottaneet yhteyttä ja viestittäneet, että tuntuu pahalta, että heille tärkeistä oman yrityksen menestystekijöistä puhutaan tällä tavalla opposition toimesta. 

Kaikilla näillä edellä kerrotuilla toimilla Suomi nousee suosta ja täällä on myös jatkossa hyvä elää ja yrittää. Turvaamme tulevien sukupolvien mahdollisuudet pärjätä. 

Karoliina Partanen

Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, aluevaltuutettu (kok.)

Katso kaikki kirjoitukset