Sovittelujärjestelmän uudistaminen
Orpon hallitus on sitoutunut uudistamaan arvokkaan isänmaamme taloutta ja työmarkkinoita. Kannamme vastuuta ja teemme päätöksiä, jotka turvaavat maamme kilpailukykyä ja julkisten palveluiden rahoitusta. Tänään käsiteltävän sovittelujärjestelmän uudistamisen osalta hallitus vetosi useita kertoja työmarkkinaosapuoliin, että ne olisivat neuvotteluteitse päässeet sopimukseen työmarkkinamallista. Työntekijöitä edustava SAK kuitenkin kieltäytyi neuvotteluista. Orpon hallitus ei jatka enää rahaa on-politiikkaa, eikä jätä uudistuksia tekemättä, vaikka niitä kritisoidaan. Me kannamme vastuuta tulevaisuudesta ja siksi hallitus vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia lainsäädäntöteitse uudistamalla sovittelujärjestelmää.
Suomessa on jo pitkään noudatettu periaatetta, jonka mukaan vientiteollisuus avaa valtakunnallisten työehtosopimusten neuvottelukierroksen. Niin ikään valtakunnansovittelijat ovat jo vuosikymmenten ajan tukeneet vientialoilla muodostuvaa palkankorotusten yleistä linjaa. Hallituksen esityksen myötä tämä käytäntö vahvistetaan lain tasolla. Kyse ei ole uudesta käytännöstä, eikä nykyinen noudatettu käytäntö ole johtanut opposition maalaamiin liioiteltuihin kauhukuviin.
Suomi on pieni viennistä riippuvainen maa. Tämä tarkoittaa, että Suomen hyvinvointi nojaa keskeisesti vientialojemme menestykseen. Mitä paremmin vientiyrityksemme pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa, sitä paremmin pystymme rahoittamaan jokaiselle suomalaiselle tärkeät hyvinvointiyhteiskuntamme palvelut ja julkisen sektorin palkat. Julkisen sektorin palkat voivat nousta kestävällä tavalla ainoastaan silloin, jos Suomessa on työmarkkinamalli, joka vahvistaa julkista taloutta. Julkisen talouden vahvistumisen myötä julkisen sektorin palkanmaksukyky kasvaa.
Yksi opposition virheellisistä väittämistä, koskien sovittelujärjestelmän uudistamista, on se, että hallitus estää vapaan sopimisen palkoista. Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Työmarkkinaosapuolilla on jatkossakin täysi vapaus sopia palkankorotuksista. Tämä pätee niin työehtosopimusneuvotteluita kuin myös työpaikoilla tehtäviä sopimuksia palkoista. Kohdennuksia voidaan tehdä niin valtakunnallisella tasolla kuin myös paikallisten erien kautta. Lisäksi kohdennuksia voidaan esittää myös sovintoehdotuksissa.
Toinen opposition virheellinen väite on se, että työntekijät tulevat olemaan ikuisessa palkkakuopassa. Tämäkään väite ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Sovittelujärjestelmän uudistaminen ei estää sopimasta korkeampia palkkoja esimerkiksi niille aloille, joilla on pulaa työntekijöistä tai joilla palkat ovat jääneet jälkeen muista.
Palkkaerojen ja palkkakuoppien korjaaminen on siis jatkossakin mahdollista, jos ammattiyhdistysliikkeeltä löytyy riittävästi sisäistä solidaarisuutta kohdennuksista sopimiseen. Me jokainen tiedämme, että meillä on Suomessa valtava pula esimerkiksi sote-osaajista, mutta silti palkkoja ei ole pystytty kohdentamaan niille aloille, joista on eniten pulaa, koska solidaarisuutta ei ole löytynyt.
Nais- ja miesvaltaiset alat ovat suurin syy siihen, että naisen euro on miehen euroa pienempi. Tämä johtaa tuloerojen lisäksi siihen, että perhevapaita ei käytetä tasavertaisesti miesten ja naisten kesken. Suomessa vallalla oleva voimakas jako naisten ja miesten töihin ei ole juurikaan vähentynyt viimeisen 30 vuoden aikana. Vuonna 2020 ICT-alalta valmistuneista naisia oli vain 15 prosenttia. Vain yksi kymmenestä kasvatustieteistä valmistuneista oli miehiä. Työmarkkinoiden segregaatiota ei pureta sovittelutoiminnasta syntyvin palkkaratkaisuin. STM:n tutkimuksessa työmarkkinoiden segregaatioiden purkamiseksi suositellaan esimerkiksi koulutuspoliittisia toimia, tilasto- ja tutkimustiedon tuottamista sekä työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmien laadun parantamista.
Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, aluevaltuutettu (kok.)
