Eduskunnan nyt käsittelyssä oleva sairaala- ja päivystysverkon päivittäminen on ymmärrettävästi tunteita ja intohimoja herättävä aihe. On kuitenkin väistämätön tosiasia, että väestömme ikääntyy ja väestöpohjamme muuttuu kovaa vauhtia. Monilla hyvinvointialueilla väestön määrä on vähentynyt viimeisen 30 vuoden aikana 10–20 prosenttia, kun taas etenkin eteläisessä Suomessa väestön määrä on kasvanut vastaavasti. Samaan aikaan väen vähentyessä tietyillä alueilla, on meillä huutava pula hoitohenkilöstöstä. Sairaala- ja päivystysverkon pitää pystyä elämään ajassaan, eikä meidän pidä jumittua 90-luvun rakenteisiin, kun tulemme 2030-luvulle.

On kummallista opposition edustajilta syyttää meitä hallituspuolueiden kansanedustajia huonosta edunvalvonnasta sairaala- ja päivystysverkkoasiassa, sillä väestökehitys on vääjäämätöntä ja ollut tiedossa vuosikymmenet. Kyse ei ole huonosta tai hyvästä edunvalvonnasta vaan tilastollisesta tosiasiasta. Nykyisellä väestörakenteella ja henkilöstömäärällä asiaan olisi pitänyt puuttua jo aikaa sitten.

Sipilän hallitus muutti lainsäädäntöä siten, että sairaaloille myönnettiin poikkeuslupia yöpäivystysten pitämiseksi. Myös Sote-uudistuksen yhteydessä olisi ollut mahdollisuus puuttua liian laajaan palveluverkkoon ja siihen, että päivystysverkosta olisi päätetty hyvinvointialueilla. StV vielä erikseen viime hallituskaudella linjasi, että päivystyksiä koskevat ratkaisut voisivat olla alueiden omiin päätöksiin perustuvia. Näin ei kuitenkaan toimittu. En syytä edellisiä hallituksia, vaan uskon, että he ovat tehneet päätöksiä tietäen, että sote-henkilöstöpula pahenee ja ihmiset vähenevät. Orpon hallitus jatkaa Sipilän ja Marinin hallitusten työtä ja linjaa.

On myös kiistaton fakta, että nyt lakkautettavien yöpäivystysten käyttöaste on ollut viime vuosina hyvin vähäistä. Joissain sairaaloissa on käynyt yön aikana keskimäärin vain 3-6 asiakasta, ja usein näissäkin tapauksissa on potilas jouduttu ohjaamaan alueen keskussairaalaan tai vaiva on ollut sellainen, että asian olisi voinut hoitaa vasta seuraavana päivänä.

On myös väärin väittää, että hallitus olisi sulkemassa sairaaloita. Hallitus ei ole sulkemassa yhtään sairaalaa, sanotaan se vielä kerran, että asia tulee selväksi, hallitus ei ole sulkemassa yhtään sairaalaa. Jokaisella hyvinvointialueella säilyy keskus- tai yliopistollinen sairaala, jossa voidaan hoitaa synnytyksiä ja kattavaa leikkaustoimintaa. Kyse on päivystysten karsimisesta vastaamaan alueiden palvelutarvetta sekä väestöpohjaa ja helpottamaan henkilöstöpulaa. Siirtämällä yöaikaista perusterveydenhuollon päivystystä erillisistä yksiköistä sairaaloiden ympärivuorokautisten päivystysten yhteyteen, päällekkäistä varallaolon resurssia voidaan uudelleen kohdentaa peruspalveluihin, kuten ilta-aikaiseen ja viikonlopun kiirevastaanottotoimintaan.

Keinoja uudistaa palveluita on, jos on tahtoa. Esimerkiksi Pohjois-Savon hyvinvointialueella hyväksyttiin viime kesänä järjestämissuunnitelma perusterveydenhuollon lääkärivastaanottojen, perusterveydenhuollon osastojen ja ikääntyneiden palvelujen järjestämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelman tarkoituksena on uudistaa palveluita ja vahvistaa etenkin alueen liikkuvia palveluita. Tämä tarkoittaa sitä, että hoidon tarpeen arviointia, hoidon toteuttamista ja kuntoutumista toteutetaan alueen asukkaan kotona yhteistyössä ensihoidon, liikkuvan sairaalan ja kotihoidon palvelujen yhteistyönä. Koti on toipumisen ja kuntoutumisen kannalta paras paikka. Näillä uudistuksilla turvaamme Kuopion yliopistollisen sairaalan akuuttipäivystyksen ja osastohoidon niille, jotka sitä lääketieteellisistä syistä tarvitsevat. 

Myös ikääntyneiden lääkäripalvelujen vahvistetaan: tavoite alueella on, että geriatripäivystys laajenee koko alueelle tulevina vuosina. Tämä tarkoittaa sitä, että asumispalvelujen ja kotihoidon asiakas saa hoitajan arvion perusteella lääkäripalveluja etäyhteydellä omaan kotiin. 

Hallituksen esityksessä on myös arvioitu, että perusterveydenhuollon kiireellisen hoidon käynneistä valtaosa on sellaisia, jotka voisivat potilaan terveydentilan vaarantamatta toteutua yhdestä kolmeen päivän sisällä ja pääosin virka-aikaan. Myös tarjonta – eli mahdollisuus hakeutua päivystykseen – luo osin kysyntää, kun palveluita on tarjolla. Kysynkin, että miksi emme jo kiireesti tee toimia ja päätöksiä alueilla, jotka turvaavat ohjautumista oikeaan paikkaan oikeaan aikaan?

Toivoisinkin, että lopettaisimme jatkuvasti seinistä puhumisen ja keskittyisimme siihen, kuinka laadukkaita ja tehokkaita palveluita pystytään tuottamaan myös jatkossa väestörakeenteemme ja hoidon tarpeen lain alaisuudet huomioon ottaen. Koska keinoja ja ratkaisuja on, kunhan keskitymme olennaiseen. Monesti tuntuu, että etenkin keskustalle on tärkeämpää seinät, kuin itse palvelut, oli sitten kyse kouluista tai terveydenhuollosta. Seinät eivät hoida yhtään ketään, vaan meidän erinomaiset ammattilaisemme.

Karoliina Partanen

Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, aluevaltuutettu (kok.)

Katso kaikki kirjoitukset