Oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjetit on julkaistu ja niistä on keskusteltu eduskunnassa tänään 27.11. Huomioni keskittyy etenkin SDP:n ja keskustan vaihtoehtoihin ja niiden ristiriitaan puolueiden politiikkaan yleensä. SDP:n, keskustan ja muun vasemmisto-opposition retoriikka on pohjautunut vuoden ajan hallituksen sopeutumistoimien perumiselle, mutta kun on vuoro tuoda oma vaihtoehto hallituksen politiikalle, sisältää ne aiemmin opposition toimesta kovasti kritisoituja hallituksen toimia. 

SDP ei ole perumassa vaihtoehdossaan sosiaaliturvan uudistuksia, työelämäuudistuksia tai yleisen arvonlisäverokannan korotusta. Myös keskusta on kritisoinut arvonlisäveron nostamista, mutta vaihtoehdossaan se komeilee osana tulopuolta. Näitä on kuitenkin vuoden ajan äänekkäästi kritisoitu ja tyrmätty. Koko oppositiopolitiikka on perustunut näiden toimien arvostelulle ja perumiselle. Onko todella niin, että SDP ja keskusta hyväksyy edellä mainitut toimet hiljaa, mutta ulospäin kerrotaan toista tarinaa? Mikä on todella SDP:n talouspoliittinen linja? Tällä hetkellä se jää erittäin epäselväksi, kun ääni kellossa vaihtuu muutaman kuukauden välein. Äänestäjä haluaisi varmaan myös tietää kuinka on.

Keskustalta jäi vaihtoehdostaan uupumaan esitettyjen toimien taloudelliset vaikutukset. Joko niitä ei ole edes laskettu tai vaikutukset eivät olekaan mieluisia, niin niitä ei haluta tuoda julkisuuteen ruodittavaksi. SDP:lle täytyy tältä osin antaa kiitosta, että vaikutusarviot julkaistiin, sillä edellisenä vuonna niitä ei suostuttu julkaisemaan.

On totta, että SDP:n vaihtoehto sisältää myös hallituksen politiikasta poikkeavia toimia. Nämä toimet kohdistuvat heikentävästi yrittämisen edellytyksiin. Jo valmiiksi hankalassa suhdanteessa yrittäjiä ei pitäisi kurittaa lisää, mutta SDP esittää vaihtoehdossaan, että osinkojen verotusta kiristettäisiin, metsälahjavähennys poistettaisiin ja osakesäästötilin ylärajan nosto peruttaisiin. Eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan SDP:n vaihtoehdolla keskimäärin yrittäjien ja maatalousyrittäjien ansiot laskisivat 900 eurolla vuodessa. Kokonaisuudessaan tämä tarkoittaa miljardin euron lisätaakkaa yrittäjien niskaan.

Orpon hallitus panostaa kasvuun ja hallitusohjelma sisältää 500 kasvutoimea sekä 4 miljardin euron investointiohjelman. Esimerkiksi SDP:n kansanedustaja Eskelinen esittää 27.11. Savon Sanomien kirjoituksessaan, että kasvuun tulee panostaa, mutta omaisuutta ei saa myydä ja hallituksen velanotto on liiallista. Millä rahalla SDP rahoittaisi nämä kasvutoimet, jos ei velalla tai omaisuuden myynnillä? Hallitusohjelman investointipaketti rahoitetaan valtion omaisuuden myynnillä, eli toisin sanoen omaisuus siirtyy esimerkiksi teihin ja raiteisiin. Tällä rahoitetaan mm. VT 5:sen 180 miljoonan euron parannus ja Karjalan radan 220 miljoonan euron parannus. Näitä tuskin alueemme kansanedustajat haluavat perua.

Karoliina Partanen

Kansanedustaja
Kokoomuksen varapuheenjohtaja

Katso kaikki kirjoitukset