Suojelutyötä koskeva uudistus vahvistaa kansalaisten ja yhteiskunnan turvallisuutta
Marinin hallitus sääti vuonna 2022 pikavauhdilla määräaikaisen lain välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamiseksi hoitajien työtaistelun aikana. Sama lainsäädäntö toteutettiin määräaikaisena erityislailla vuonna 2007. Kiistellyn potilasturvallisuuslain perusteella hoitajia voitiin määrätä töihin työtaistelun aikana turvaamaan potilasturvallisuutta. Eduskunta edellytti vuonna 2022, että valtioneuvosto selvittää suojelutyötä koskevat kehittämistarpeet ja valmistelee tarvittaessa lainsäädäntöehdotukset, joilla suojelutyön järjestäminen turvataan ristiriitatilanteissa. Lausuman takia suojelutyön uudistus nostettiin Orpon hallitusohjelmaan. Nyt kuitenkin opposition riveistä kyseenalaistetaan vahvasti lainsäädännön tarpeellisuutta, vaikka vielä viime hallituskaudella oltiin hyvinkin eri mieltä. Mikä mahtaa muuttuneen erityisesti demareiden ajatuksissa?
Yhteiskunnallinen haaste on se, että työtaistelun aikaisesta suojelutyöstä ei nykyisin ole työsuhteisten osalta säädetty laissa, vaan suojelutyöstä päättää työtaisteluun osallistunut työntekijöiden yhdistys ja tarvittaessa siitä neuvotellaan työntekijä- ja työnantajapuolen välillä. Neuvotteluihin on liittynyt epävarmuutta, ja siksi asiasta on säädettävä lailla.
Vaikka säädämme suojelutyötä koskevan lainsäädännön, tavoitteena on, että lakia ei jouduttaisi käyttämään koskaan. Kaikkein rakentavinta olisi, että työriidan osapuolet neuvottelisivat keskenään työtaistelun aikana tarvittavasta suojelutyöstä.
Jos osapuolet eivät pääse sovintoon suojelutyön tekemisestä työtaistelun aikana, uudistuksen tarkoituksena on varmistaa se, että suojelutyötä tehdään tietyissä välttämättömissä toiminnoissa. Kyse on työstä, joka on välttämätöntä hoitaa työtaistelun aikana, jotta esimerkiksi henki, terveys ja maanpuolustus eivät vaarannut ja lääkkeitä, ruokaa, lämpöä ja energiaa on saatavilla. Haluamme myös turvata ympäristöä. Suojelutyölaki on siten ennen kaikkea hengen ja terveyden turvaamislaki.
Työtaisteluoikeus on perusoikeus kuten on myös oikeus elämään ja oikeus turvallisuuteen. Meidän pitää kyetä turvaamaan ihmisten henki ja terveys sekä kansallinen turvallisuus myös työtaisteluiden aikana. Siksi lainsäädäntöä muutetaan eikä työtaistelu saa enää jatkossa välittömästi, konkreettisesti ja vakavasti vaarantaa sääntelyllä suojattavien tehtävien hoitamista. Työntekijöiden, virkamiesten ja viranhaltijoiden yhdistykselle säädetään lakisääteinen huolehtimisvelvollisuus. Huolehtimisvelvollisuuden vastaisesti toimeenpantava työtaistelutoimenpide on lähtökohtaisesti kielletty tietyin poikkeuksin. Jos työntekijöiden yhdistys ei laista huolimatta rajaa työtaistelua tai anna riittävää suojelutyötä, työnantaja voi pyytää oikeudelta työtaistelun kieltämistä ja viime kädessä teettää hätätyötä. Uudistus on siten tarpeellinen myös varautumisen näkökulmasta.
Tarkoituksenamme on myös muuttaa työaikalain sääntelyä hätätyöstä. Hätätyön teettäminen on pakkotilaan rinnastuvassa akuutissa vaaratilanteessa työnantajan viimesijainen keino teettä työtä, jolla estetään perus- ja ihmisoikeuksien kannalta merkittävien vahinkoseuraamusten syntyminen. Hätätyön teettämiselle säädetään tiukat rajoitukset ja sen teettäminen edellyttää sitä, että ihmishenki, terveys, omaisuus, ympäristö tai kansallinen turvallisuutta uhkaa vahinkoseuraamus, jota ei voida välttää kohtuullisilla keinoilla.
Suojelutyötä valmisteleva kolmikantainen työryhmä ei päässyt asiasta yksimielisyyteen. Niin työntekijöiden kuin myös työnantajien edustajat jättivät työryhmätyöskentelyssä eriävän mielipiteen. Työnantajien edustajat vaativat, että jatkovalmistelun aikana on laajennettava mahdollisuuksia puuttua yhteiskunnan tärkeitä toimintoja vaarantaviin työtaisteluihin tuomioistuimen päätöksellä ja sallittava hätätyön käyttö entistä selvemmin työtaisteluiden yhteydessä.
Kansanedustaja
Kokoomuksen varapuheenjohtaja
