Keskustelemme tänään eduskunnassa SDP:n ja Keskustan välikysymyksestä hallituksen talouspolitiikasta. On hienoa, että myös oppositiossa on herännyt huoli Suomen velkaantumisesta ja talouskasvun junnaamisesta. Olisipa tätä samaa huolta löytynyt myös edellisellä kaudella, kun menokehykset paukkuivat eikä rakenteellisia uudistuksia kyetty tekemään. On hyvä muistaa, että kehyksiä ei oltu koskaan rikottu ennen Marinin hallitusta. Valtiovarainministeri Saarikko teki Suomen ennätyksen menokehysten rikkomisessa, eli niiden kehysten, jotka on säädetty pidättelemään tuhlailevia kansanedustajia. Olen vieläkin hämmästynyt henkilökohtaisesti siitä, että vielä muutama kuukausi ennen eduskuntavaaleja 2023 sain hyvätuloisena juristina ylimääräisen lapsilisän tililleni. Tämä oli vain yksi esimerkki siitä, miten rahaa käytettiin huoletta. 

Nykyinen hallitus on pitänyt kiinni menokehyksistä ja uusille menoille on aina etsitty rahoitus vähentämällä menoja toisaalta. Me olemme oikeasti huolissamme velkaantumisesta. Emme kai muuten olisi tehneet yhdeksän miljardin edestä vaikeita sopeuttamispäätöksiä ja välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia. Tämä hallitus sai perinnöksi rapakunnossa olevan, kroonisesti velkaantuvan Suomen. Sitä kehitystä ei käännetä aivan hetkessä, vaikka teemmekin kaikkemme sen eteen.

Suomen taloustilannetta haastaa kasvun puute, korkomarkkinat, velkasuhde ja maailmantalouden myllerrys. Suomen talous ei ole kasvanut lähes 20 vuoteen, kun samaan aikaan tärkeimmät kilpailijamaamme ovat menneet meistä vauhdilla ohi. Oppositio siis syyttää täysin perusteettomasti nykyistä hallitusta velkaantumisen paisumisesta ja on se jopa hieman surkuhupaisaa.

Pureudutaanpa hieman mihin velkamme kuluu. Korkomenot ovat paisuneet vauhdilla, vaikka viime kaudella hallituspuolueista julistettiin, että velkaraha on ilmaista. Vuonna 2022 korkomenomme olivat 0,8 miljardia euroa kun vuonna 2029 ne tulevat olemaan 5,2 miljardia euroa eli lähes 5 prosenttia valtion budjetista. Tämä on hinta edellisen hallituksen velkajuhlasta. 

Täytyy muistaa, että edellinen hallitus lisäsi pysyviä menoja jo ennen koronaa. Orpon hallitus taasen sopeuttaa kaudellaan julkista taloutta 9 miljardilla eurolla. Ei siis voi väittää, että emme tekisi mitään. Ilman mittavia sopeutustoimia tilanne olisi hyvin lohduton. Jos olisimme jatkaneet Marinin hallituksen talouspolitiikalla, velkaantuisimme vuodessa neljä miljardia euroa enemmän. Se on valtava määrä ja vaikuttaisi myös korkomenojen kasvuun entisestään. 

Sote-menot ovat kasvaneet vauhdilla väestön ikääntymisen, palkkamenojen nousun, sote-uudistuksesta aiheutuneiden muutoskustannusten ja yleisen inflaation takia. Haluamme pitää kiinni suomalaisten laadukkaista ja kattavista palveluista, mutta kasvava hoidon tarve tarkoittaa, että sote-kustannukset kasvavat 2023–2027 välillä yli neljällä miljardilla eurolla. Lisäämme siis jatkuvasti soten rahoitusta, emmekä leikkaa, kuten vasemmalta väitetään.

Euroopassa käydään sotaa neljättä vuotta ja turvallisuusympäristömme on muuttunut voimakkaasti. Tämä edellyttää meitä varautumaan ja pitämään kiinni rajojemme turvallisuudesta. Vain uskottavalla puolustuksella voimme välttää pahimman ja ylläpitää rauhan Suomessa. Hallituksen päätöksillä puolustusmenomme kasvavat 2,5 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä. Eli keskeisimmät syyt nykyiselle velanotolle ovat korkomenojen järkyttävä kasvu, kasvaneet sote-menot, puolustukseen tehtävät panostukset ja talouskasvun puute.

Vaalikausi on vasta puolivälissä, mutta oppositio on jo tukeutunut välikysymykseen 13 kertaa. Näissä välikysymyksissä on milloin haukuttu hallituksen säästötoimet ja milloin vaadittu lisää rahaa. On siis hyvin epäjohdonmukaista, että nykyiset oppositiopuolueet ovat olleet edellisellä kaudella hallituksessa ottamassa velkaa ennätystahdilla, tekemässä pysyviä menolisäyksiä ja olleet kykenemättömiä tekemään kauan kaivattuja rakenteellisia muutoksia. Ja nyt samat puolueet ovat kritisoimassa hallitusta, joka on ryhtynyt rohkeasti tarvittaviin toimiin, riittämättömästä talouskurista. Odotan kovasti punamultaliitolta rohkeita avauksia siitä, mistä tulisi säästää ja mitä rakenteellisia uudistuksia tulisi tehdä, vai halutaanko työtä tekeviä suomalaisia rangaista korottamalla työn verotusta? 

Tähän mennessä opposition avaukset ovat jääneet vääjäämättä varsin laihoiksi, Keskusta jätti hallitusneuvotteluissa tyhjän paperin ja SDP:n vuoden 2024 vaihtoehtobudjetin työllisyystoimilta puuttui vaikutuslaskelmat, muutaman mainitakseni. Samalla kun oppositio ei tiedä mitä se haluaa oikeasti tehdä ja kuinka se aikoo korjata Suomen taloustilanteen uskottavasti, on hallituksen linja täysin selkeä.

Olemme uudistaneet työmarkkinoitamme joustavampaan suuntaan, jotta työntekijän palkkaaminen ei olisi yrittäjälle kohtuuton riski ja että työnteko olisi aina kotona olemista kannattavampaa. Työn verotusta on laskettu historiallisesti, hallituskauden aikana yli 1,5 miljardia euroa. Yhteisöveroa on laskettu, jotta yritykset pärjäisivät paremmin kansainvälisessä kilpailussa ja pystyisivät investoimaan. Lisärahoitusta T&K-toimintaan, jotta Suomeen syntyisi uusia innovaatioita ja tätä kautta uusia yrityksiä. Listaa voisi vielä jatkaa, mutta selvää on se, että nämä lukuisat toimet tulevat keskipitkällä aikavälillä mahdollistamaan Suomen pääsyn mukaan seuraavaan kasvukauteen. Julkista taloutta on mahdoton vahvistaa ilman vastuullista kasvua.

Karoliina Partanen

Kansanedustaja
Kokoomuksen varapuheenjohtaja

Katso kaikki kirjoitukset