Pääministeri Orpon hallitus on eilen päättänyt vuoden 2026 talousarvioesityksestä. Ensi vuoden budjettiehdotuksen keskeisenä tavoitteena on tukea viriävää talouskasvua sekä hillitä valtion velkaantumista. Talous on alkanut näyttämään positiivisia merkkejä sillä korot ovat laskeneet, hintojen nousu on taittunut ja yritykset ovat kertoneet kasvaneista tilausmääristä.

Budjettiriihessä päätettiin miljardin euron lisäsopeutuksista jo aiemmin päätetyn lähes 10 miljardin lisäksi. Talouden sopeuttaminen on välttämätöntä eikä yksikään säästöpäätös ole mukava. Lisäsopeutukset kohdistuvat pääosin haittaverojen korottamiseen, yritystukien karsimiseen ja vuoden 2027 alusta kohdistuviin säästöihin valtion tukemaan asuntotuotantoon. Vuodelle 2026 tukea vielä kasvatettiin.

Suomen julkinen talous tulee olla kestävällä pohjalla, jotta voimme turvata suomalaisten hyvinvointipalvelut, taata laadukkaan koulutuksen ja huolehtia turvallisuudestamme. 11 miljardin euron sopeutustoimet tulevat taittamaan velkaantumiskehityksen hallituskauden loppuun mennessä. Yhdessä talouden sopeuttamisella ja kasvutoimilla Suomi saadaan uudelle uralle. On muistettava, että taloutemme ei ole kasvanut lähes 20 vuoteen ja sitä hintaa nyt maksetaan.

Työn verotus laskee hallituskauden aikana 1,5 miljardilla eurolla

Nyt on siis tärkeää, että tehdään päätöksiä, jotka tukevat talouskasvua. Työn verotusta lasketaan hallituskauden aikana 1,5 miljardilla eurolla, josta miljardi kohdistuu pieni- ja keskituloisille. Kasvatamme työtulovähennyksen lapsikohtaista korotusta ja alennamme ylintä marginaaliveroastetta noin 52 prosenttiin. Perintöveron alaraja nostetaan 30 000 euroon.

14 prosentin arvolisäkanta madalletaan 13,5 prosenttiin. Veropäätökset parantavat entisestään suomalaisten ostovoimaa, joka on jo muutenkin kasvanut, kun palkat ovat nousseet ja hintojen nousu on hidastunut. Vuodesta 2027 alkaen yhteisövero lasketaan 18 prosenttiin, joka on hyvin kilpailukykyinen verrokkimaihin verrattuna.

Kasvua ja työllisyyttä tuetaan

Rakennusteollisuutta on vaivannut viime vuodet materiaalikustannusten nousu ja asuntojen heikko kysyntä, joka on suoraan vaikuttanut suuresti työllisyysasteeseen heikentävästi. Työllisyystilanne on Suomessa Euroopan häntäpäässä. Haluamme vauhdittaa rakennusteollisuutta korottamalla vuonna 2026 korkotukilainavaltuutta 1,135 miljardiin euroon ja takauslainojen myöntövaltuuksia lisätään 200 miljoonaan euroon. Nuorten työttömyyteen puututaan varaamalla 30 miljoonaa euroa nuorten työllistymisseteliin.

Hallituksen investointiohjelman hankkeet etenevät myös, mikä on tärkeää kestävän kasvun luomiseksi koko Suomeen. Infran tulee olla kunnossa, jotta yritystoiminta on mahdollista kaikkialla Suomessa. Valtaosa viennistä on riippuvaista sujuvista liikenneyhteyksistä niin raiteilla kuin teillä. Investointiohjelman mukaisiin hankkeisiin kohdennetaan ensi vuoden talousarviossa 251 miljoonaa euroa uusina valtuuksina. Tämä sisältää muun muassa Savon radan nopeuden noston ja Lieksanjoen sillan uusimisen.

Turvallisuutta vahvistetaan kehittämällä Puolustusvoimia

Talousarvioesityksessä esitetään vuodelle 2026 6 miljardin euron uudet tilausvaltuudet puolustuksen materiaalihankintoihin. Hankintavaltuudet mahdollistavat Puolustusvoimien kehittämisen vastamaan muuttunutta turvallisuusympäristöä. Tähän liittyvät menot tulevat ajoittumaan 2030-luvun alkupuolelle. Tällä hetkellä on käynnissä ilmavoimien uudistaminen, mutta tällä päätöksellä vastataan maavoimien uudistamistarpeeseen.

Ei lisäleikkauksia järjestöavustuksiin

Erityisen iloinen olen, että sote-järjestöjen rahoitukseen ei kohdennettu lisäsäästöjä. Myös iloisena asiana nostan äitiyspakkauksen arvon korottamisen 40 eurolla 210 euroon ja turvakotien saaman 3,5 miljoonan euron lisärahoituksen. Humanitaariseen katastrofiapuun lisätään 20 miljoonaa euroa, josta 5 miljoonaa euroa kohdennetaan Gazaan. Tilanne Gazassa on kestämätön ja Suomen tulee olla osaltaan mukana estämässä humanitaarista kärsimystä.

Tässä siis keskeiset budjettiriihen päätökset nostettuna. Näillä toimilla on nyt tarkoitus saada Suomi uudelle kasvu-uralle ja tervehdettyä huonossa kunnossa oleva julkinen talous. Lisäksi tämä vaatii meiltä kaikilta uskoa tulevaisuuteen ja yrityksiltä rohkeutta investoida.

Karoliina Partanen

Kansanedustaja
Kokoomuksen varapuheenjohtaja

Katso kaikki kirjoitukset