Naisiin kohdistuva väkivalta on edelleen vakava ongelma Suomessa
Suomessa on tapettu neljä naista tänä vuonna. Elämme viikkoa numero seitsemän.
Vuonna 2025 Suomessa surmattiin ainakin 20 naista. Yhdessä tapauksessa kuolinsyytä selvitetään yhä. Lähes kaikki naiset surmasi entinen tai nykyinen puoliso tai joku, jonka nainen tunsi. Meillä on vakava ongelma. Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa vakava ongelma.
Avustin entisessä työssäni naisia, jotka olivat niin seksuaalisen, taloudellisen kuin myös vakavan fyysisen väkivallan uhreja. En ikinä unohda miten pidin erästä naista kädestä kiinni kun poliisi kuvasi hänen haavojaan ja muistelmiaan. Vainoa ja väkivaltaa oli jatkunut jo vuosia. Hampaita oli lohjennut ja yritykset päästä suhteesta pois olivat johtaneet siihen, että ulko-ovesta tultiin läpi kirveen kanssa. Lähestysmiskieltokaan ei auta, jos on tahto satuttaa.
Monesti vain tekijän joutuminen vankilaan katkaisee kierteen. Näin ei voi olla. Kollegani ja ystäväni Pihla Keto-Huovinen ehdotti Helsingin sanomien haastattelussa 30.1.2026 että, lähestymiskieltojen rikkomisten ja laittomien uhkausten rangaistusasteikkoja olisi syytä tarkastella. Näin erityisesti lähisuhteissa tehtyä väkivaltaa voitaisiin torjua paremmin.
Suomessa on vuodesta 2023 lähtien voitu määrätä myös jalkapantoja laajennetun lähestymiskiellon tehostamiseksi. Jalkapantojen käytöstä päättää tuomioistuin syyttäjän tai poliisin pyynnöstä. Jalkapantoja on kuitenkin määrätty VAIN 17 kertaa hieman yli kahden vuoden aikana. Valvotut ovat olleet kaikki miehiä ja suurin osa suojattavista naisia. Usein tapauksissa on ollut kyse lähisuhdeväkivallasta.
Pihla ehdotti, että oikeus jalkapantojen hakemiseen laajennettaisiin myös uhrille ja tämän avustajalle. Pidän ehdotusta erittäin hyvänä. Ehdotin itse jo hallitusohjelmaneuvotteluissa, että lähisuhteessa tapahtuva väkivalta pitäisi olla koventamisperuste tuomioissa. Muutos on saatava seuraavaan hallitusohjelmaan. Naisia on pystyttävä suojelemaan.
Jätin lokakuussa 2025 kirjallisen kysymyksen sisäministerille naisiin kohdistuvan väkivallan tutkimisesta. Valitettavasti poliisiviranomaiset ovat saaneet esimerkiksi apulaisoikeuskanslerilta moitteita suhtautumisestaan naisiin kohdistuvan väkivallan tutkimisesta. Asenneongelmaan ei ole varaa.
Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen mukaan poliisi on toistuvasti jättänyt lainvastaisesti tutkimatta lähisuhteessa tapahtuneita pahoinpitelyjä. Puumalainen toteaa pitävänsä virheiden määrää ja toistuvuutta huolestuttavana.
Apulaisoikeuskanslerin mukaan ongelman voidaan olettaa olevan laaja ja pitkäkestoinen. Jo vuonna 2011 on säädetty, että lähisuhteessa tapahtunut lieväkään pahoinpitely ei ole asianomistajarikos. Lähisuhdeväkivalta on ollut esillä yleisessä keskustelussa ja myös poliisin omassa laillisuusvalvonnassa ja koulutuksessa. Tähän nähden lainvastaisia ja virheellisiä päätöksiä on apulaisoikeuskanslerin mukaan huolestuttavan paljon.
Apulaisoikeuskansleri tutki lähisuhdeväkivaltatapauksia jokaiselta poliisilaitokselta puolen vuoden ajalta aikavälillä 1.10.2024—31.3.2025. Tulokset olivat todella huolestuttavia, sillä apulaisoikeuskanslerin mukaan iso osa päätöksistä oli lainvastaisia. On syytä epäillä, että näin on ollut myös muina ajankohtina.
Apulaisoikeuskansleri otti oma-aloitteisesti tutkittavakseen 65 esitutkintaa, jotka oli poliisiasiain tietojärjestelmässä luokiteltu lähisuhdeväkivallaksi ja tietojärjestelmän kirjausten perusteella päätetty asianomistajan rangaistusvaatimuksen puuttumisen vuoksi. Lähisuhteessa tapahtunut lieväkin pahoinpitely on virallisen syytteen alainen rikos eikä esitutkintaa voi jättää toimittamatta sillä perusteella, että uhri ei vaadi epäillylle rangaistusta tai peruuttaa vaatimuksensa. 43 tapauksessa tutkinnanjohtaja oli lainvastaisesti päättänyt lähisuhdeväkivaltaan liittyvän asian tutkinnan, koska uhri ei vaatinut tekijälle rangaistusta.
Nainen ei lähes koskeaan kuole väkivaltaisesti oman puolison tai entisen puolison ensimmäiseen lyöntiin. Kuolemaa on edeltänyt yleensä pitkään jatkunut väkivalta ja vaino. Siksi asenneongelma on hengenvaarallista ja poliisin toiminnan on muututtava.
Jouduin itsekin vainon kohteeksi puolustaessani naisia. Minua haukuttiin käräjillä, naamani edessä huudettiin oikeussalin ulkopuolella, ulkonäköäni arvosteltiin, minut uhattiin tappaa, tehtiin aiheettomia valituksia asianajajaliittoon ja jouduin jopa hakemaan laajennetun lähestysmiskiellon.
Työtä on jatkettava. Olemme tällä kaudella esimerkiksi lisänneet turvakotien rahoitusta ja poistaneet sovittelun mahdollisuuden lähisuhdeväkivaltatapauksista. Työ ei ole kuitenkaan selvästi valmista. Taistelua on jatkettava. Jokainen uhri on liikaa.
Kansanedustaja
Kokoomuksen varapuheenjohtaja
