Suomen talouden suunta on käännetty
Nyt voimme iloita: Kasvun merkit näkyvät jo – seuraavaksi
tarvitsemme työtä ja kestävää taloutta
Hallitus on johdonmukaisesti tehnyt toimenpiteitä rakentaakseen Suomea, jossa jokaisella on mahdollisuus tavoitella turvallista elämää ihmisoikeuksien, opiskelun, työn sekä säästämisen ja omistamisen saralla. Ja mitä uutisisia olemmekaan saaneet viime aikoina vastaanottaa: Suomen taloudessa on vihdoinkin nähtävissä merkkejä suunnan vahvistumisesta. Valtiovarainministeriön päivittämässä ennusteessa vuoden 2026 talouskasvuksi arvioidaan 1,6 prosenttia ja vuoden 2027 kasvuksi 1,8 prosenttia. Signaalit tulevasta ovat kääntyneet positiiviseksi myös teollisuuden tilauskirjojen täyttymisen, suurinvestointien ja rakennusalan liikevaihdon kasvun myötä. Se antaa perustellun syyn seurata talouden kehitystä toiveikkaana.
Kasvun tärkein mittari näkyy kuitenkin ihmisten arjessa: syntyykö uusia työpaikkoja ja vahvistuuko ostovoima? Elokuussa työllisiä oli 34000 enemmän kuin vuotta aiemmin, ja työttömiä 5 000 vähemmän. Se on suunnanmuutos mitä olemme kaivaneet! Vihdoinkin yritykset uskaltavat palkata ja yhä useampi pääsee osallistumaan kasvumme rakentamiseen ja kantamaan vastuuta perheensä elinkustannuksista.
Työttömyys on silti edelleen korkealla, ja työllisyyden paraneminen seuraa talouskasvua usein viiveellä. Siksi myönteisiä merkkejä on syytä vahvistaa pitkäjänteisillä toimilla. Edelläolevat ovat vasta esimakua vaikutuksista mitä nykyisen hallituksen työllisyyttä ja taloutta parantavat toimet tulevat saamaan aikaan, kun vaan jatkamme samalla työhön, tekemiseen ja osallistumiseen kannustavalla linjalla. Hallituksen tekemien työmarkkinauudistusten työllisyysvaikutus tullaan näkemään kun talous kasvaa.
Työnteon ja kasvun edellytyksiä
Hallituskaudella on tehty useita talouteen, verotukseen ja työelämään liittyviä päätöksiä: työn verotusta kevennetään vaalikauden aikana yhteensä 1,5 miljardilla eurolla, josta suurin potti, 1,1 miljardin euron kevennys kohdennetaan pieni- ja keskituloisille, yhteisövero lasketaan 20 prosentista 18 prosenttiin vuonna 2027 ja pk-yrittäjien toimintaedellytyksiä kehitetään muun muassa YEL-uudistuksella. Näillä toimilla odotetaan olevan pitkäjänteisiä vaikutuksia välittömien verotulojen sijasta; ne ohjaavat kasvuun ja kuluttamiseen eli myöhemmin saatavaan isompaan verokertymään kasvun kautta.
Työpaikkoja ei tietenkään synny pelkästään päätöksillä, mutta päätöksillä voidaan vaikuttaa siihen, millaiset edellytykset yrityksillä on investoida ja palkata. Nyt niitä edellytyksiä on parannettu ja yritykset ovat vastanneet odottamallamme tavalla: talous on kääntynyt. Kasvun kannalta keskeisiä merkkejä ovat esimerkiksi energiaan ja datakeskuksiin liittyvät investointinäkymät sekä viennin ja yksityisen kulutuksen kehitys. Samalla asuntorakentamisen elpymistä odotetaan tuleville vuosille. Päätösten vaikutuksia onkin tärkeää seurata sekä työllisyyden ja investointien että julkisen talouden näkökulmasta.
Talouden tasapaino ja palvelut kulkevat rinnakkain
Julkisen talouden tilanne on silti edelleen vaikea. Vuoden 2027 talousarviossa alijäämäksi arvioidaan noin 12,4 miljardia euroa, ja korkomenojen arvioidaan olevan 4,4 miljardia euroa. Velanhoidon kustannukset rajaavat mahdollisuuksia käyttää yhteisiä varoja muihin tarpeisiin. Hallituksen päätökset vahvistavat julkista taloutta vuonna 2027 noin 3,1 miljardilla eurolla verrattuna tilanteeseen, jossa uusia päätöksiä ei olisi tehty. Ilman hallituksen päätöksiä velkaantuisimme vuosittain neljä miljardia enemmän.
Talouden tasapainottamisen kanssa samanaikaisesti on huolehdittava siitä, että palvelut toimivat ja tukea tarvitsevat ihmiset saavat apua. Hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa, omalääkärimallia laajennetaan ja yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilua jatketaan. Kela-korvauksia on korotettu muun muassa hammaslääkäri-, gynekologi- ja fysioterapiapalveluihin, sekä lasten ja nuorten terapiatakuu on saatu voimaan.
Näiden toimien toteutumista ja vaikutuksia on arvioitava käytännössä: paraneeko palveluihin pääsy, vähenevätkö katkokset ja kohdentuvatko resurssit tarpeen mukaan?
Myönteisiä merkkejä, mutta työtä riittää
Talouden suuntaa arvioitaessa on tärkeää pitää mielessä sekä kasvun mahdollisuudet että vaikeat lähtökohdat. Ennusteet voivat muuttua, työttömyys on yhä korkealla ja julkisen talouden alijäämä on suuri. Suunta on saatu muutettua ja sitä täytyy jatkossa tukea yhtä yhtä tiukoilla ja hankalilla päätöksillä, joita tämä hallitus on tehnyt. Nyt ei ole aika katsoa peruutuspeiliin, vaan suunnata katse eteenpäin.
Kasvukivut kuuluvat asiaan, mutta niiden takia ei voi peruuttaa. Mitä ovat siis nämä puheet velkajarrusta irtaantumisesta tai päätösten perumisesta? Kun yhteisesti sovitun sopeutusurakan mittaluokka konkretisoituu, ei ensimmäinen reaktio voi olla ulospääsyn etsiminen.
Samalla on perusteltua tunnistaa ne merkit, jotka kertovat talouden toimeliaisuuden vahvistumisesta. Kasvun muuttuminen pysyväksi edellyttää, että investoinnit toteutuvat, yritykset löytävät asiakkaita ja työpaikkoja syntyy. Tavoitteena on, että talouden vahvistuminen näkyy ihmisten toimeentulossa ja että julkiset palvelut voidaan turvata myös tulevina vuosina.
Suomen talouden pysyvä käänne ei tapahdu hetkessä eikä yhden päätöksen seurauksena. Se rakentuu yritysten, työntekijöiden, julkisten toimijoiden ja koko yhteiskunnan pitkäjänteisestä työstä. Myönteiset merkit antavat aihetta katsoa eteenpäin, mutta niiden rinnalla tarvitaan edelleen vastuullista taloudenpitoa ja tarkkaa seurantaa siitä, miten päätökset
vaikuttavat ihmisten elämään.
On ollut ilo lukea nyt syksyllä nohevien nuorten kokemuksista yrittäjyydestä kesätyönä. Samaa optimismia ja tekemisen meininkiä kaivataan meille vähän aikuisimmillekin ja rohkeutta kokeilla myös erilaisia askeleita oman hyvän elämän ja hyvinvoivan Suomen rakentamiseksi, kaikkia tarvitaan!
Sosiaaliturvaministeri
Kokoomuksen varapuheenjohtaja
