”Ongelma ei ole liian matalat verot, vaan liian korkeat menot.” – Petteri Orpo –

Tähän perustavaa laatua olevaan ongelmaan vastaamme juuri julkaisemallamme sopeutusohjelmalla, jossa esitämme ratkaisut julkisen talouden vahvistamiseksi seuraavalla vaalikaudella.

Suomi ei voi jatkaa velkaantumisen tiellä ja jokainen korkomenoihin käytetty euro on pois koulutuksesta, terveydenhuollosta, turvallisuudesta ja muista suomalaisille välttämättömistä palveluista. Siksi esitämme yhteensä yhdeksän miljardin euron menosäästöt, joista yksi miljardi voidaan käyttää tärkeisiin uudistuksiin ja tulevaisuusinvestointeihin. Tämä on täysin tehtävissä! Sopeutamme taloutta 5 % ja turvaamme hyvinvointivaltion tulevaisuuden.

Tällä hallituskaudella olemme aloittaneet välttämättömät uudistukset, ja tulokset alkavat näkyä: talous kasvaa, työllisyys vahvistuu ja suomalaisten ostovoima paranee. Työtä on vielä jäljellä, eikä nyt ole aika kääntää suuntaa. Sanoimme hallitusvastuun alkaessa, että velkasuhteen kääntäminen laskuun vie kaksi hallituskautta. Suomella on vielä mahdollisuus tehdä talouden korjausliike omilla ehdoillaan ilman EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn joutumista. Mutta, mitä pidempään päätöksiä lykätään, sitä vaikeammaksi julkisen talouden ongelmien korjaaminen muuttuu.

Me haluamme kertoa avoimesti ja rehellisesti ennen ensi kevään eduskuntavaaleja, miten Suomen velkaongelma ratkaistaan. Vähintäänkin reilua olisi, että myös muut puolueet kertovat ne keinot, joilla Suomen talouden tilanne saadaan korjattua. Tähän tarvitsemme realistisia suunnitelmia, joiden vaikutusarvio valtion velkaantumiseen on riittävä.

Me emme lupaa kaikkea kaikille, emmekä esitä lisälaskua veronmaksajille. Verojen korottaminen on valinta, joka ei kerro vastuullisuudesta vaan ongelmien siirtämisestä seuraaville päättäjille. Näin me emme halua toimia, vaan esitämme sen sijaan vastuulliset ja konkreettiset ratkaisut, joilla turvataan suomalainen hyvinvointiyhteiskunta myös tuleville sukupolville. Tekemättäkään kun ei voi jättää.

Jos lykkäämme julkisen talouden vahvistamista nyt, jätämme seuraaville sukupolville vielä vaikeammat valinnat ja kasvavan velkataakan. Siksi me kokoomuksessa emme tyydy ongelmien voivotteluun, vaan esitämme ne ratkaisut, joilla Suomen tulevaisuus turvataan.

Kokoomuksen ratkaisut

1.      Menojen kasvun hillitseminen (1,5 mrd.)

Julkisista menoista noin 90 miljardia euroa on indeksisidonnaisia eli ne kasvavat automaattisesti joka vuosi ilman poliittisia päätöksiä. Kokoomus haluaa poistaa lainsäädännöstä automaattiset indeksikorotukset mahdollisimman laajasti ja näin hillitä indeksisidonnaisten menojen kasvua yhteensä 1,5 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä.

2.      Valtionhallinnon uudistaminen (0,7 mrd.)

Kokoomus haluaa jatkaa julkisen hallinnon uudistamista ja tuottavuuden parantamista myös seuraavalla vaalikaudella. Valtion keskus-, alue- ja paikallishallinnon toimintamenosäästöjen jatkaminen edellyttää myös hallinnon rakenteiden uudistamista.

3.      Vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut (2,0 mrd.)

Hyvinvointialueiden rahoitus ja muut sosiaali- ja terveydenhuollon menot muodostavat noin kolmanneksen valtion kaikista menoista, yhteensä noin 30 miljardia euroa. Hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa lähes miljardilla joka vuosi. Kokoomus pitää kustannusten kasvun hillitsemistä välttämättömänä, jotta palvelut voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Tämä voidaan toteuttaa mm. uudistamalla hyvinvointialueiden rahoitusmallia.

4.      Työhön kannustava sosiaaliturva (0,5 mrd.)

Suomessa sosiaaliturvaetuuksia maksetaan lähes 20 miljardia euroa ja ne ovat länsimaiden korkeimmat suhteessa talouden kokoon. Tästä syystä sosiaaliturvaa on uudistettava nykyistä yksinkertaisemmaksi, vastikkeellisemmaksi ja kannustavammaksi. Kokoomuksen tavoitteena on työhön kannustava pohjoismainen sosiaaliturva, joka perustuu oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoon.

5.    Kestävä ja oikeudenmukainen eläkejärjestelmä (2,0 mrd.)

Työeläkemenot olivat vuonna 2025 yhteensä 37,8 miljardia euroa. Velkajarrun mukaista julkisen talouden sopeutusta on vaikea toteuttaa, jos eläkejärjestelmä rajataan täysin sopeutustoimien ulkopuolelle. Eläkejärjestelmää on siksi uudistettava sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kannalta kestävällä tavalla.

6.      Elinkeinotukien karsiminen (0,6 mrd.)

Karsitaan yritystukia, joilla ei ole selkeää huoltovarmuuteen ja strategisten alojen kilpailukykyyn liittyvää perustetta. Siirrytään yritystuissa lainamuotoiseen tukeen aina, kun se on mahdollista. Lisäksi karsitaan sellaisista maataloustuista, jotka kohdistuvat muuhun kuin aktiiviseen ruoantuotantoon.

7.      Menojen priorisoiminen (1,7 mrd.)

Hallituksen on asetettava hallinnonalojen menoja tärkeysjärjestykseen. Kokoomus ei lähtökohtaisesti sulje pois menosäästöjä millekään hallinnonalalle. Jokainen veronmaksajien käytetty euro tulee käyttää perustellusti ja harkiten. Tiukassa julkisen talouden tilanteessa vaatimus perusteluille kasvaa.

Eläkeuudistus kolmikannan neuvoteltavaksi

Eniten keskustelua herättävä osuus ohjelmassamme on eläkeuudistus, josta kiertää myös monia vääriä tulkintoja ja jopa virheellisiä väittämiä. Kokoomushan ei esitä ohjelmassaan maksussa olevien eläkkeiden tason leikkaamista. Koska jo eläkkeellä oleva ei voi paikata tulon laskua tekemällä enemmän töitä tai vaihtamalla työpaikkaa, on uudistuksessa säästö siis haettava muualta.

Koska Suomessa on pitkät perinteet kolmikannan yhteistyöstä, olisi tämän uudistuksen valmistelu ensisijaisesti hyvä toteuttaa valtion, palkansaajien ja työnantajien edustajien kesken. Jos kolmikanta ei pääse sopuun tavoitellun suuruisesta uudistuksesta, on hallituksella ja eduskunnalla viime kädessä vastuu sen toteuttamisesta.

Kokoomuksen esimerkkejä toimintaehdotuksiksi on mm. eläkekertymän rajaaminen työttömyyden ja opintojen ajalta, jolloin eläkettä kertyisi jatkossa lähinnä työnteosta ja vanhempainvapaan ajalta. Lisäksi pidemmillä työurilla, tehostamalla työssäoloa työuran alussa, lopussa ja keskellä, sekä vahvistamalla kannustimia pysyä työelämässä myös kevennetyllä työpanoksella, olisi mahdollista saada säästöjä.

Keinoja uudistuksen toteuttamiseen on kuitenkin monia ja kolmikannalle tulisi antaa vapaat kädet neuvotteluihin.

Kaikki muutokset eläkejärjestelmään on joka tapauksessa tehtävä harkiten ja huolella siten, että ennakoitavuus ja ihmisten luottamus järjestelmään säilyy. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutumiseen.

Mutta kuten koko ohjelmassamme, on suorien eläkemuutosten lisäksi syytä kiinnittää huomiota myös eläkeyhtiöiden kuluihin. Aivan kuten valtionhallinnon, hyvinvointialueiden ja kuntien toiminnan tehokkuudessa, tulee jokaisen muunkin julkisen sektorin toimijan varmistaa verovarojen, myös eläkevarojen, tehokas hyödyntäminen.

Optimismilla nousuun

Tässä siis hyvin tiivistetysti realistinen ja toteutettavissa oleva ohjelmamme suomen talouden uuteen nousuun saattamiseksi. Suomen huomista ei ole kirjoitettu valmiiksi, eikä menneet vaikeat ajat ole loppuelämän kohtalo. Parempi huominen rakennetaan teoilla, tavoitteilla ja uskolla ihmisten kykyyn saada aikaan hyvää. Kokoomukselle optimismi ei tarkoita vaikeuksien kieltämistä tai sitä, että kaiken uskotaan järjestyvän itsestään. Se tarkoittaa luottamusta ihmisiin ja siihen, että omalla toiminnalla, työllä, yrittämisellä ja päätöksillä voidaan muuttaa asioita paremmiksi.

Tähän kaikkeen tarvitaan yhteistyötä laajalla rintamalla ja ilahduttavaa tässä viikon alussa on ollut kuulla, että SDP:ssä on salaisesti herännyt ymmärrys siitä, että talouden kasvu ja säästäminen voivat tapahtua yhtä aikaa.  Toivon mukaan kiitokset Kokoomukselle tästä hallituskaudesta ja talouden suunnanmuutoksesta seuraavat piakkoin!

Karoliina Partanen

Sosiaaliturvaministeri

Kokoomuksen varapuheenjohtaja

Katso kaikki kirjoitukset