Julkisen talouden tilannekuva ei ole yhtenäinen
Olemme keskustelleet eduskunnassa viimeiset viikot julkisesta taloudesta ja julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025-2027. Suomi oli viime vuonna Euroopan unionin maista kaikista voimakkaimmin velkaantuva maa. Velkaantumiskehitys kertoo meille sen, että Suomea ei uhkaa enää Kreikan tie, sillä Kreikka on hoitanut taloutensa kuntoon. Sen sijaan olemme Argentiinan tiellä, joka oli noin sata vuotta sitten 1930-luvulla maailman rikkaimpia maita. Tempoileva politiikka ja epäjohdonmukainen talouden pito ajoivat maan jatkuvan kurjistumisen tilaan ja kansainvälisten velkojien armoille.
Pääoman katoamisesta kärsivä, ikääntyvä ja velkaantunut Suomi uhkaa ajautua Argentiinan tielle. Jos Suomessa ei pian herätä talouden kurjistumiseen, maa on vaarassa kulkea Argentiinan tietä maailman vauraimpien maiden joukosta kroonisen alisuorittamisen ja kansainvälisten finanssilaitosten holhoamisen kohteeksi. Kun kuuntelin tällä viikolla oppositiopuolueiden vaihtoehtoja Orpon hallituksen 9 miljardin sopeutustoimille, vaikuttaa siltä, että oppositio haluaa jatkaa samalla tiellä, jolla olemme olleet jo melkein 20-vuotta. Talous ei kasva, elämä kurjistuu ja mielialat synkkenevät. Sosiaalidemokraatit haluavat kerätä veroja ja vähentää työpaikkoja. Näillä eväilläkö Suomi saadaan nousuun?
Talouskasvun puutteesta pitkään kärsinyt Suomi on menossa kurjaan suuntaan. Verotuksen poukkoilevuus, eriävät mielipiteet pääomien verotuksesta pitkällä aikavälillä ja työmarkkinoiden pelisääntöjen villeys eivät kannusta yrityksiä investoimaan. Jotain on fundamentaalisesti pielessä, kun jopa valtionyhtiöt ovat tehneet miljardi-investointinsa mieluiten muualle. Esimerkiksi Neste päätti vuonna 2021 tehdä suuren jalostamoinvestoinnin Rotterdamiin Hollantiin. Investoinnista kilpaili loppusuoralle asti myös Porvoo. Nesteen päätös kertoo minusta siitä, että investointipäätöksiä ei ole haluttu tehdä ympäristössä, jossa ensin mennään neljä vuotta yhteen ja sitten kokonaan toiseen suuntaan tai sellaisessa ympäristössä, jossa satamat on voitu sulkea kuukausiksi sen takia, että hallituksen politiikka ei miellytä.
Luottamuksen ja talouskasvun aikaansaaminen vaatii yhtenäistä tilannekuva, johdonmukaista talouspolitiikkaa, ei keskinäistä kahinointia. Siksi Orpon hallitus tekee rakenteellisia muutoksia, joilla viestimme investoijille, että tänne kannattaa investoida. Teollisia investointeja tehdään vuosikymmeniksi eteenpäin ja ne vaativat luottamuksen ilmapiirin.Tämä viikko oli uskoa ja toivoa luova, sillä saimme vietyä eduskunnassa läpi tärkeän työrauhalainsäädäntöä koskevan uudistuksen, joka turvaa työrauhaa yhteiskunnassamme. Nyt toivotaan, että myös oppositio heräisi ruususen unesta ja tunnistaisi Suomen tilannekuvan.
Suomessa saalista on totuttu jakamaan liian pitkään jo ennen kuin saalis on edes saatu. Syömme tulevien sukupolvien eväitä liian ahnaasti. Lisäksi heikennämme tulevaisuuden tekijöiden mahdollisuuksia, kun veroratkaisumme eivät ole kestäviä ja johdonmukaisia. Jatkuva keskustelu pääomaverotuksen muuttamisesta heikentää maakuvaamme ja yrittäjien halukkuutta investoida.
Orpon hallituksen linja on on ollut, että yrittämisen ja työnteon verotusta ei kiristetä. Meidän on pystyttävä lupaamaan tämän myös seuraavalla hallituskaudella. Nyt tehdyt verotuspäätökset koskien puhtaita investointeja on oikea tie Suomelle. Meidän tulee tehdä lisää ratkaisuja, jotka kannustavat investointeihin ja riskinottoon. Esimerkiksi Virossa on malli, jossa saalista ei jaeta etukäteen. Virossa yrityksen voitosta ei makseta veroa, jos varat jäävät yhtiöön. Verottaja ottaa osuutensa vasta, kun voitto jaetaan omistajille osinkoina. Ajatuksena on, että malli kannustaa yrityksiä investoimaan ja kasvamaan. Tämän mallin haluaisin nähdä vielä Suomessakin.
Haluan kiittää hallitusta siitä, että hallituksen painopiste julkisen talouden tervehdyttämiseksi on selvästi menoleikkausten ja rakenteellisten uudistusten puolella, ei veronkorotusten, jota myös asiantuntijat pitävät oikeana tienä. Pitkällä aikavälillä taitamme Suomen velkasuhteen lasku-uralle ja kohti pohjoismaista tasoa. Asiantuntijat pitävät tätä tavoitetta myös erittäin kannatettavana.
Haluan kiittää hallitusta myös siitä, että kehysriihessä päätettiin uudesta kasvupaketista, jolla lisäämme Suomen kilpailukykyä suurten teollisten hankkeiden sijoittumisessa Suomeen. Kasvupaketti vahvistaa hallituksen jo entisestään kasvumyönteistä linjaa. Keskeisenä työkaluna tässä on uusien teollisten investointien verohyvitys. Kun olemme vuoden puhuneet Itä-Suomesta, niin tahdon itäsuomalaisten puolesta esittää myös kiitoksen siitä, että hallitus huolehtii Fingridin investointikyvystä.
Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, aluevaltuutettu (kok.)
